Itä-Afrikan kuivuus uhkaa myös antilooppeja, kirahveja ja susia

Neljä peräkkäistä sadekautta ovat olleet huonoja itäisessä Afrikassa, ja aluetta uhkaa paha nälkäkriisi. Ainakaan neljään vuosikymmeneen ei ole käynyt niin, että sadot menevät näin pieleen neljänä vuotena peräkkäin.

Samaan aikaan ruoan hinta on noussut ja taloudet kärsineet, minkä taustalla vaikuttavat koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Ihmisten lisäksi veden vähyys kiusaa alueen eläimiä. Kenialainen tutkija ja luonnonsuojelija Abdullahi Ali kirjoittaa niiden hädästä asiantuntevasti The Conversation -blogialustalla.

Esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen hunterinantilooppi eli hirola on pulassa.

Elintila kapenee, ruohoa ei kuivalla riitä

Ali johtaa hiroloiden suojeluohjelmaa, ja hänen havaintojensa mukaan kuutisen prosenttia eli 30 hirola-yksilöä on kuollut suoraan kuivuuden tähden viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan yli 200 kirahvia ja 70 elefanttia on kuollut kuivuuteen.

Yksi suuri syy on se, että äärimmäisen uhanalaiset hirolat syövät yksinomaan ruohoa, ja kun on kuivaa, ruohoa ei ole. Lisäksi paimentolaiset vievät kuivuuden tähden karjansa yhä uusille alueille, myös villieläinten maille. Tauteja leviää kotieläimistä villieläimiin. (Ja myös toisin päin, niin kuin aiemmin olen kirjoittanut.)

Kun aliravitsemus pahenee, salametsästys lisääntyy, koska ihmiset tappavat eläimiä myös ravinnoksi.

Puuvartiset kasvit leviävät kuivina aikoina ja valtaavat tilaa, mikä kutistaa niin hiroloiden kuin erittäin uhanalaisen etiopiansuden eli simieninsakaalin elintilaa.

Kun kuivat vuodet seuraavat toisiaan, eläinten populaatiot eivät ehdi palautua ennen seuraavaa kuivaa vuotta.

Alueen hallitukset ja avunantajat käyttävät vähät resurssinsa ymmärrettävästi ihmisten hengissä pitämiseen, ja villieläimet jäävät pärjäämään omillaan.

Ihmisten ja eläinten tukemista tarvitaan

Ali kuitenkin sanoo, että toivoa on, jos toimimme oikein.

Yksi tärkeä ja suuri hanke, jossa hän on itse mukana, pyrkii verkostoimaan Afrikan sarven luonnonsuojelualueita käytävillä ja samalla entistää niiden ruohikkoisia alueita. Jos eläimet pääsevät liikkumaan suojelualueelta toiselle, niillä on paremmat mahdollisuudet etsiä ruokaa muualta kuin kotiniityiltä.

Tässä välittömässä kriisissä sekä eläimille että ihmisille pitäisi kuljettaa vettä ja ruokaa, ja ihmisille lisäksi polttoainetta.

Eläimiä tulisi hänestä lisäksi seurata ja pelastaa, kotieläimiä rokottaa pahimpia tauteja vastaan ja luonnonvesireittejä avata ja hoitaa, jotta eläimillä olisi helpompaa.

Kuva: JRProbert / CC BY-SA 4.0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.