Kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 ovat päivän sana kehityskysymyksissä. YK:n piirissä luotu patteristo käsittää 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta. Niitä on niin paljon, että jokainen voi tahtoessaan löytää niistä jotain itselleen.

Ja monet haluavat. Kestävä kuluttaminen on niin muodikasta, että yrityksillä on houkutus mainostaa, että ne tukevat sitä tai tuota YK-tavoitetta. Jos mennään viestintä edellä vaikkapa ihmisoikeuksien sijaan, on riski sortua Agenda 2030 -pesuun.

Se tarkoittaa toimintaa, jossa mainostetaan esimerkiksi yrityksen tarjoamaa stipendiohjelmaa tytöille, mutta vaietaan samalla ympäristön pilaamisesta tai pakkotyöstä tuotantoketjussa.

Kannattaako yritysten siis lopettaa kestävän kehityksen ajattelu? Onko se aina tekopyhää markkinointia? Ei tietenkään. Mutta kannattaa rehellisesti arvioida, mitkä omat toimet ovat kaikkein haitallisimpia kestävälle kehitykselle ja puuttua niihin. Avuksi voi ottaa vaikka OECD:n tai YK:n ohjeistukset.