Yksityiset yritykset ovat tulleet rytinällä mukaan maailmanparannukseen. Etenkin ratkaisut ilmastonmuutokseen houkuttavat firmoja kehittelemään kaikenlaisia uusiutuvia energiaratkaisuja ja sähköautoja. Startupit etsivät innovaatioita.

Voisiko samaa innovaatiointoa lähteä herättelemään muidenkin kriisien kuin ilmastonmuutoksen ympärille? Ainakin jotkut ovat sitä mieltä, että voisi. Ajatushautomo Center for Global Development julkaisi syyskuussa raportin, jonka mukaan pakolaiskriisi  tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, jos joku niihin on valmis tarttumaan.

Pakolaisia voisi esimerkiksi ottaa töihin tuotantoketjun eri vaiheissa ja heille voi tarjota palveluita ja tuotteita. Ja toki heidän puolestaan voi vaikuttaa politiikkaan. Vastineeksi yritys saisi hyvää mainetta ja pöhinää, joka voi muuttua voitokkaaksi liiketoiminnaksi.

Ala on vasta alussa, mutta tilausta sille on.

***

Esimerkiksi Ikea on palkannut Jordaniassa syyrialaispakolaisia tekemään mattoja, tekstiilejä ja muita tuotteita. Yhdysvaltalainen supermarket-ketju Safeway on luvannut tilata tuotteita syyrialaisilta yrityksiltä. ReBoot KAMP -niminen IT-toimija taas kouluttaa syyrialaisia koodaajia ja etsii heille etätöitä.

Airbnb on aloittanut Open homes -palvelun, jolla omaa asuntoa tai huoneita voi vuokrata ilmaiseksi suojaa tarvitseville, samoin kuin Supper with us -palvelun, jonka kautta voi järjestää yhteisen illallisen turvapaikanhakijoiden kanssa. Ei tosin vielä Suomessa.

Näiden lisäksi mukana ”pakolaisbisneksessä” on merkittäviä yrityksiä Ben & Jerry’sistä Starbucksiin ja MasterCardiin. Ne uskovat, että pakolaiset voivat olla voimavara ja vaurastumisen lähde. Suomessakin vastaavia kodivuokraus- tai illallispalveluita on, mutta tyypillisesti niitä pyörittävät vapaaehtoiset, ei startup-skene saati suuret firmat.

Duuninhaussa on jo muutamia yrittäjiä. Ainakin suomalaispalvelu Recommend a refugee on aloittanut työnvälityksen, ja Startup Refugees kouluttaa ja tsemppaa yritystaidoissa. Se on hyvä alku.