Toimistoassistentti laittoi muistitikun koneeseen, ja alkoi toistuva piipitys ja varoitusäänten kuoro. Ihmettelin, mitä tapahtui.

”Viruksia”, hän sanoi.

Assistentin opiskelukaveri oli tullut toimistollemme Mosambikissa hakemaan joidenkin dokumenttien kopioita, ja tietokoneen virustutka sai töitä.

Tulin ajatelleeksi, että kuinkahan paljon Afrikan maille (ja maailmalle) tietoturvan heikkoudet maksavatkaan.

* * *

Tarina vuosikymmenen takaa palasin mieleen, kun tiedejulkaisu SciDev kertoi, että pandemia on lisännyt verkkorikoksiaAfrikan maissa. Kun moni toiminta siirtyi verkkoon koronan tähden, myös mahdollisuudet vilunkiin kasvoivat.

Lehden haastattelema asiantuntija Bulanda Nkhowani sanoo, että tyypillisimmät rikkomukset ovat häirintä, ihmisten seuraaminen, käyttäjätietojen luvaton käyttö – ja hallitusten harjoittama netin sulkeminen tai rajoittaminen.

Ainakin Burundissa, Etiopiassa, Kamerunissa, Nigeriassa, Tansaniassa ja Ugandassa on estetty ihmisiltä oikeus tietoon laittamalla nettiyhteyksiä kiinni. Verkkoväkivalta naisia kohtaan on kasvanut, samoin henkilötietojen myyminen ja käyttö rikollisiin tarkoituksiin.

* * *

SciDevin haastattelema Bulanda Nkhowani on mukana kenialaisessa Paradigm Initiative -yrityksessä, joka lanseerasi äskettäin sovelluksen, jolla voi ilmoittaa verkkorikollisuudesta.

Myös isommat kalat uivat näillä vesillä. Interpol on tänä vuonna perustanut osaston kamppailemaan verkkorikollisuutta vastaan Afrikassa.

* * *

Joitain vastauksia löytyy myös taannoiseen ihmetykseeni heikon verkkoturvallisuuden kustannuksista.

Kenialainen alan yritys Serianu on laskenut, että kyberrikollisuus maksaisi Afrikan maille 3,4 miljardia euroa vuosittain.

Interpolin mukaan verkkorikollisuus on kasvanut koronan aikana myös maailmanlaajuisesti. Kaikkiaan verkkorikollisuuden arvellaan maksavan maailmalle liki 5000 miljardia euroa vuosittain, ja summa on kasvussa, koska tämä verrattain uusi rikollisuuden ala kiehtoo sekä järjestäytynyttä rikollisuutta että itsenäisiä valtioita.

Tässäkin pelissä köyhimmät valtiot ovat heikoimmassa asemassa, sillä varautuminen ja suojautuminen eivät ole riittävällä tasolla.

Kuva: Mostphotos.com