Ihmiset haluavat lähteä toisiin maihin siirtolaisiksi monista ymmärrettävistä syistä. Joku haluaa pakoon vainoa tai väkivaltaa, toinen haluaa töitä ja parempaa elämää. Moni seuraa rakkautta.

Mutta kun tutkijat seurasivat loppuvuodesta 2018 Hondurasista liikkeelle lähtenyttä ”karavaania”, jonka mukana lopulta yli 7 000 ihmistä pyrki pohjoiseen kohti Yhdysvaltoja, he löysivät uuden, varsin inhimillisen syyn näiden tuttujen rinnalle: laumakäyttäytymisen.

Maria de Lourdes Rosas-Lopezin johtama tutkimusryhmä julkaisi tuloksensa Third World Quarterly -tiedelehdessä tänä keväänä.

Tutkijoita kiinnosti, miksi niin ennennäkemättömän suuri joukko ihmisiä lähti yhdessä liikkeelle juuri silloin, kun presidentti Donald Trump kiristi maahanmuuttopolitiikkaansa. Samoihin aikoihin maailmassa levisivät myös uutiskuvat perheistään erotetuista lapsista.

Karavaani tempaisi empivät mukaansa

Siirtolaisia haastattelemalla piirtyi kuva laumakäyttäytymisestä, joka oli nopeuttanut päätöstä lähteä liikkeelle ja ikään kuin tempaissut ihmiset mukaansa.

Tutkijoiden mukaan karavaani houkutteli, koska ihmiset ajattelivat, että näin suuri joukko pääsisi varmemmin perille Yhdysvaltoihin. Liittyminen tuntui myös turvalliselta: karavaani liikkui päivänvalossa, eikä ihmisten tarvinnut piilotella ja pelätä joutuvansa hyväksikäytön tai rikosten uhreiksi. Mukana kulki myös kojooteiksi kutsuttuja ihmissalakuljettajia, jotka tarjosivat palvelujaan normaalia halvemmalla.

Karavaaniin liittymisessä oli myös selkeä aikaikkuna: mukaan oli päästävä, kun karavaani oli kaupungissa. Jos empi liian kauan, jäi pois matkasta. Siksi monet tarttuivat tilaisuuteen. Ihmiset näyttivät myös sivuuttavan omat aiemmat tietonsa muuttoliikkeen riskeistä ja uskoivat mielellään sen, mitä muutkin karavaanissa uskoivat. Eli menivät muiden mukana, ajattelivat kuin muutkin.

Joukko oli väärässä

Joukkovoima ei auttanut siirtolaisia lopulta pääsemään määränpäähänsä. Tutkijat kertovat, että karavaani menetti voimansa Yhdysvaltain rajalla. Siellä nimittäin jokaista kohdeltiin yksilönä, jonka täytyi erikseen perustella pääsynsä Yhdysvaltoihin.

Itse asiassa joukossa liikkuminen saattoi lopulta olla strategiana jopa huono, sillä Trump ja Fox News -kanava käyttivät uutiskuvia lähestyvästä ihmisjoukosta tehokkaasti hyväkseen lietsoessaan pelkoa.

Eivätkä uutiskuvat tehneet hyvää yhdysvaltalaisten asenteillekaan. Toisen tutkimuksen mukaan uutiskuvat yksittäisistä siirtolaisista tuppaavat lisäämään sympatiaa siirtolaisia kohtaan, mutta kuvat ihmisjoukoista tapaavat vähentää tukea maahanmuutolle.

On hyvä ymmärtää liikkeen syitä

Suuren Hondurasista lähteneen karavaanin jälkeen Keski-Amerikassa on syntynyt vastaavia, pohjoiseen suuntaavia pienempiä karavaaneja. Niiden tutkiminen on siis tervetullutta. Eikä ilmiö rajoitu vain Amerikkoihin. Vastaavaa liikehdintää nähdään tutkijoiden mukaan Turkissa, jonne on muodostunut siirtolaisten reitti Euroopan unioniin.

On hyvä tietää, mikä ihmisiä houkuttelee ja millaista tietoa liikkeellä oleville tai lähtöä miettiville tarjotaan. Siirtolaisuuden ympärillä pyörii niin laillinen kuin (etenkin) laiton bisnes. Sen mekanismit on syytä tuntea, jotta ihmisille voidaan tarjota turvallisempia, laillisia reittejä.

Ihmisten liikkumista yli rajojen tarvitaan. Se on syytä tehdä turvallisesti ja oikeaa tietoa tarjoten, kaikkia hyödyttävästi ja ihmisten oikeuksia kunnioittaen. Rajoja pitäisi avata, mutta karavaanit eivät näytä olevan oikea keino.

Kuva: Daniel Arauz / CC BY 2.0. Kuvassa karavaanin jäseniä Meksikon Tijuanassa marraskuussa 2018.