Pandemiat ovat hyvä maaperä valtioille käyttää valtaansa myös väärin. Näin kirjoittavat lakimiehet Doug Rutzen ja Nikhil Dutta New Yorkin yliopiston oikeustieteellisessä Just Security -julkaisussa.

He edustavat ihmisoikeusjärjestö ICNL:ää (International Center for Not-for-Profit Law), joka edistää muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja ihmisten kokoontumisvapauksia maailmalla.

Ainakin Kiinassa on pakotettu ihmisiä asentamaan koronaviruksen tähden kännykkäohjelma, joka näyttää samalla lähettävän tietoja poliisille ihmisten liikkeistä. Kirgisiassa taas joitain kokoontumisia – kuten mielenosoituksia – rajoitettiin koronaviruksen nimissä, mutta toisia vastaavia kokoontumisia taas ei. Ja tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun maassa ei ollut yhtään todettua tartuntaa.

Kriiseissä hallituksille tavataan antaa suuret toimintavapaudet, Rutzen ja Dutta kirjoittavat. Taustalla on ajatus, että valtaapitävät käyttävät kasvanutta valtaansa ja mahdollisia lainsäädännön oikoteitä oikeudenmukaisesti ja kohtuudella.

Ongelmia voi tulla, jos kriisin päättyessä uudet toimintatavat jäävätkin voimaan.

* * *

Rutzen ja Dutta muistuttavat myös kansainvälisestä laista, jonka mukaan kaikkia ihmisryhmiä pitää kohdella tasavertaisina. Terveyskriisissä hoitoa ei saa evätä vaikkapa etnisiltä tai uskonnollisilta vähemmistöiltä, eikä jotain vähemmistöä saa pakottaa vaarallisiin töihin.

Liikkumis- ja kokoontumisvapaus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, joten niiden kanssa pitää olla tarkkana. Ihmisten pitää tietää selvästi, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, ja niitä ei saa käyttää esimerkiksi erimielisten ryhmien vaientamiseen.

Rajoitukset tulee tehdä määräajaksi, ja niitä pitää arvioida sen päättyessä. Jos koronavirus jää jossain muodossa pyörimään ihmiskunnan pariin, ei valtioille kuitenkaan saa jäädä poikkeusolojen valtaoikeuksia määrittelemättömiksi ajoiksi.

”Koronaviruksen kaltaiset uhat kansanterveydelle saattavat näyttää siltä, että niiden tähden voidaan unohtaa ihmisoikeuksien suojeleminen ja demokraattiset normit, kunhan ollaan tehokkaita”, he kirjoittavat. ”Historia on osoittanut, että tämä on virhe, ja hallitusten pitää toimia ripeästi, mutta myös ihmisoikeuksia suojaten.”

* * *

YK:n ihmisoikeuksiin keskittyvät erityisraportoijat ovat heränneet samaan riskiin. He vaativat omassa tiedotteessaan, ettei Covid-19-pandemiaa saisi käyttää tiettyjä kansanryhmiä, vähemmistöjä tai yksilöitä vastaan.

“Niissä maissa missä virus on väistymässä, viranomaisten tulee pyrkiä palauttamaan normaali elämä ja välttää sitä, että hädän hetkellä saatuja valtaoikeuksia käytettäisiin määräämättömiä aikoja arkielämän sääntelyyn.”

Tällainen saattaa tuntua kriisin keskellä nillittämiseltä – on houkutus ajatella, että tehköön hallitukset mitä vain, jotta olemme turvassa. Mutta ihmisoikeudet ovat olemassa hyvästä syystä, sillä maailmassa on myös sellaisia johtajia ja viranomaisia, jotka todella tekevät mitä vain – myös asioita, jotka eivät edistä turvallisuutta ja kansanterveyttä.