Helmikuun 6. päivä Turkkia ja Syyriaa koetteli valtava maanjäristys, joka vaati 56 000 ihmisen hengen. Suomessakin tästä kirjoitettiin paljon, ja journalistit riensivät myös paikan päälle. Viime aikoina on ollut hiljaisempaa, ja mediatilan vie jälleen Ukraina.

Virkakoneisto ei onneksi ole unohtanut Turkkia ja Syyriaa. EU järjesti suuren konferenssin maiden auttamiseksi maaliskuun lopulla, ja kansainvälinen yhteisö lupasi seitsemän miljardia euroa tukea jälleenrakennukseen. Tästä kuutisen miljardia luvattiin Turkille ja vajaa miljardi Syyrialle.

The New Humanitarian -lehti tosin muistuttaa, että nähtäväksi jää, kuinka paljon ja nopeasti rahat oikeasti maksetaan,  kuinka paljon tästä rahasta on uutta rahaa ja kuinka paljon jo aiemmin luvattua.

Maiden saaman avun epäsuhta selittyy tarpeella: Arvioidaan, että Turkki tarvitsee jopa sata miljardia euroa jälleenrakennukseen, Syyria ”vain” 15 miljardia.

Etenkin Syyrialla valmiiksi pulaa tuesta

Kuilu tarpeiden ja luvatun rahan välillä on varsin suuri. The New Humanitarianin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Syyria kärsii jo valmiiksi kroonisesta rahoitusvajeesta, sillä onhan se käynyt jo 12 vuotta sisällissotaa. Humanitaariset toimijat joutuvat mahdottomien valintojen eteen: Keitä tukea, jos kaikilla on yhtäläinen hätä? Miten yksi terveysasema on toista tärkeämpi?

Niin Turkissa kuin Syyriassa monet rahoittajat ovat nyt antaneet luvan käyttää muihin kehitysohjelmiin tarkoitettuja rahoja jälleenrakennukseen. Silloin se on konkreettisesti pois niiltä muilta hankkeilta.

Nopeaa apua ja samalla jälleenrakennusta

YK:n kehitysohjelma UNDP:n Syyrian edustaja Sudipto Mukerjee kertoo järjestön sivuilla koskettavasti avun tarpeista.

Kiireisimmin pitää rakentaa ihmisille suojaa ja tarjota peruspalvelut kuten veden ja sähkön saanti. Syyriassa on kylmä talvi, joten vaatteet ja huovat ovat myös tarpeen. Lapset pitäisi saada kouluun ja ympäristö siivottua turvalliseksi romusta.

Samaan aikaan pitäisi kuitenkin tehdä pitkäjänteisempää työtä, jota usein kutsutaan kehitysyhteistyöksi. Pienyritykset pitäisi saada takaisin toimintaan, jotta olisi työpaikkoja ja toimeentuloa ja julkinen infra pitäisi korjata. Lisäksi riskien hallintaa eli resilienssiä pitäisi parantaa.

Jos siis rahaa olisi tarpeeksi.

Yhteistyö voi tukea rauhanprosessia

Mutta kaikki ei ole huonosti. YK:n erityisedustaja Geir Pedersen sanoi turvallisuusneuvostossa 23. maaliskuuta, että maanjäristyksen jälkityöt voivat tukea Syyrian rauhanprosessia. Jälleenrakennuksen tähden maahan on avattu uusia käytäviä, joita pitkin apu pääsee kulkemaan, ja yhteistyön henki on ollut suurempi kuin aikoihin.

Jos eri osapuolten kanssa päästään yhteisymmärrykseen jälleenrakennuksesta, se voi Pedersenin mukaan auttaa luottamuksen kehittymistä. Syyrian konfliktissa on lukuisia osapuolia, ja yhteistyö on välttämätöntä konfliktin ratkaisemiseksi.

Eli ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Nyt vain pitää jaksaa tukea Turkkia ja Syyriaa, sillä se auttaa paitsi jälleenrakennusta, myös pidempää rauhanprosessia.

Kuva: Euroopan unioni / Lisa Hastert