Miten autoritaarisia maita kannattaa tukea?

Maailmamme liikkuu autoritaariseen suuntaan. Yhä useammat maat joutuvat miettimään, miten tehdä kansainvälistä yhteistyötä sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät varsinaisesti juokse demokratiaa kohti.

Tämä koskee myös kehitysyhteistyötä. Brittisäätiö Westminster Foundation for Democracy (WFD) on laskenut, että 79 prosenttia kehitysyhteistyöstä kohdistui autoritaarisiin maihin vuonna 2019. Osuus tuskin on siitä ainakaan laskenut.

WFD:n mukaan tällaisten maiden tukeminen voi tehdä hallaa, jos tukea ei tehdä suunnitelmallisesti. Autokraatit ovat nimittäin eteviä manipuloimaan budjetteja ja demokratiahankkeita. WFD julkaisikin aiemmin tänä vuonna oppaan siitä, miten autoritaaristen maiden kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä ja miten ei. Tässä oma tiivistelmäni oppaasta.

Seitsemän ohjetta tiivistetysti

  1. Älä lyö hanskoja tiskiin. Yhteistyötä pitää jatkaa, mutta ei samalla tavalla kuin ennen, vaan demokratiaa korostaen. Jos jatketaan toimia geopoliittisin tai taloudellisin painotuksin, uskottavuus ja vaikutusvalta voidaan menettää.
  2. Korosta demokratiaa elintärkeänä ja etuja tuovana mallina niin talouden, rauhan kuin kansainvälisen yhteistyönkin kannalta.
  3. Älä pakene tekemään vain teknisiä hankkeita, vaan tee poliittista työtä. Kehityspolitiikan piirissä on uusi poliittisen ajattelun ja työn verkosto TWP, jonka resurssien avulla voit tutustua poliittisen työn lähtökohtiin.
  4. Ymmärrä oman työn riskit. Pitää arvioida, mitä riskejä on sille, että omat hankkeet ja ohjelmat ennestään syventävät autoritääristä kehitystä. Kun tästä on kirkas kuva, on riskejä helpompi minimoida ja tehdä toimia, joilla korjataan tehtyä haittaa.
  5. Muista, että autokratia pyrkii vesittämään demokratian. On syytä olettaa, että autoritaarisissa maissa demokratiaa vahvistavia prosesseja halutaan ohjata sivuun ja mitätöidä. Tämä tulisi huomioida ohjelmien suunnittelussa: pitää odotukset riittävän korkealla, tuntea maan aiemmat epäonnistumiset ja varmistaa, että sovituista rajoista pidetään kiinni.
  6. Priorisoi hitaasti etenevän autorisoitumisen taklaaminen. Me yleensä huomaamme, kun jokin maa muuttuu diktatuuriksi kertarysäyksellä. Paljon tyypillisempää on kuitenkin hidas liukuminen. Tämän estäminen vaatii pitkäjänteistä, mutta myös joustavaa demokraattisten instituutioiden tukemista.
  7. Toimi autoritaarisuuteen luisuvien maiden kanssa eri tavalla kuin kehittyvien demokratioiden kanssa. Heikkokin valtio voi haluta toimia samaan suuntaan kumppanien kanssa, jos se haluaa demokratisoitua. Sen sijaan huonompaan suuntaan liikkuva  valtio on vihamielisempi.

Apu on demokratisoiva voima, mutta riittääkö se?

Kehitysyhteistyöllä tuetaan (parhaimmillaan) demokratisoivia voimia: kansalaisliikkeitä, toimivampia instituutioita, ihmisoikeuspuolustajia ja mediaa.

WFD huomauttaa, että länsimaissa usein ajatellaan autoritaarisuuden elävän valtion rakenteissa, ja että järjestöt, yritykset ja uskonnolliset ryhmät haluavat demokratiaa. Tämä saattaa olla virheellinen oletus, sillä monesti nämä meillä demokraattiset tahot voivat muissa maissa olla hyvinkin likeisissä väleissä hallituksen (tai pääpuolueen) kanssa. Eli myös kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin suhteen pitää tehdä kotiläksyt ja varmistaa, että omalla työllä tukee aidosti  demokratisoivia voimia.

Demokratiaa puolustavat hallitukset tekevät autoritaaristen maiden kanssa muutakin yhteistyötä kuin puhtaasti demokratiaa tukevaa kehitysyhteistyötä. Solmitaan kauppasuhteita, kamppaillaan terrorismia vastaan, hillitään muuttoliikettä, ja niin edelleen. Keskituloisissa maissa nämä muut yhteistyön muodot ovat usein kehitysyhteistyötä paljon suurempia sektoreita. Nekin voivat tukea demokratiaa, jos se on aidosti mukana tavoitteissa.  Olisi hyvä ainakin varmistaa, ettei demokratiaa lyödä korville yhdellä kädellä samalla kuin sitä tuetaan toisella.

Kaikki maailmassa eivät halua demokratiaa, eivätkä kaikki näe sitä parhaimpana tapana hoitaa asioita. Todella monille maille ja ihmisille demokratia on kuitenkin tärkeä arvo ja rauhan tae. Sitä pitää uskaltaa puolustaa ja myös tietoisesti edistää.

Kuva: Pexels.com / Egor Kunovsky. Kuvassa mielenosoittajia Minskin kaduilla Valko-Venäjällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje