Yli 70 maassa järjestetään tänä vuonna vaalit, ja tekoälyllä vaalivaikuttaminen on helpompaa kuin koskaan. Demokratia tarvitsisi parempaa medialukutaitoa ja sääntelyä.

Varoitus: Jutun pääkuva on tekoälyn luoma väärennös.

Nyt eletään vaalien supervuotta. Demo Finland on laskenut, että tänä vuonna pidetään vaalit yli 70 maassa. Niissä asuu yli puolet maailman ihmisistä.

Tämä on myös (ainakin melkein) ensimmäinen vaalivuosi, kun niin sanottu generatiivinen tekoäly on niin laadukas, että ehdokkaista voidaan tehdä täysin uskottavia syväväärennöksiä, ja tällä voidaan vaikuttaa vaalituloksiin.

Verkkomedia The Context kertoo esimerkkejä: Intian pääministeri Narendra Modi ja indonesialaiset pääministeriehdokkaat Prabowo Subianto ja Anies Baswedan esiintyvät viraalivideoilla Tiktokisssa – paitsi, että videot ovat väärennöksiä. Opposition kandidaatit Bangladeshissa ovat niin ikään joutuneet väärennösten uhreiksi.

The Context haastattelee jutussaan yrittäjää, joka tekee videoita työkseen, mutta hänkin epäröi tehdä vaalivideoita, koska alalla ei ole mitään säätelyä, eikä hän haluaisi huijata äänestäjiä.

Valhe leviää nopeasti

Väärennökset ovat siitä kinkkisiä, että ne jäävät helposti elämään, vaikka ne todistettaisiin vääriksi. Yleensä tunteita herättävä disinformaatio leviää paljon paremmin kuin oikaisut, ja vaikka ihminen ehkä näkisikin oikaisun, voi väärä video tai niiden tulva silti tunnetasolla vaikuttaa äänestyspäätökseen.

Etenkin, jos video tulee vastaan ihan viimeisinä päivinä ennen vaaleja, ei sitä ehkä edes ehditä oikaista valheeksi.

Vaalivaikuttaminen oli iso uutinen jo Brexitin aikoihin, mutta tekoäly antaa uudet työkalut tehdä uskottavan näköistä sisältöä halvalla ja nopeasti. Maissa, joissa kriittinen medialukutaito ei ole riittävällä tasolla, tämä voi olla hyvinkin vaarallista. Eli ehkä kaikissa maailman maissa, mutta pahiten niissä, joissa koulutustaso on keskivertoa alempi.

Tällä kertaa digijätit sanovat, että ne varoittavat käyttäjiä tekoälyn tekemästä sisällöstä, mutta The Contextin mukaan ne eivät käytännössä pysy vaikuttajien perässä. Saakohan tämäkään teksti somessa varoituskylttiä kylkeensä, vaikka täysin ilmiselvästi pääkuva on tekoälyllä tehty? Kirjoitin sellaisen varmuudeksi itse.

Tekoäly voi myös auttaa

The New York Times muistuttaa  laajassa artikkelissaan, että maailmassa on monia maita, jotka pyrkivät vaikuttamaan toisten vaaleihin, ja demokratia on kriisissä melkeinpä kaikkialla. Lehti nimeää ainakin Venäjän, Kiinan ja Iranin maina, jotka luultavasti pyrkivät tekemään vaalivaikuttamista omien rajojensa ulkopuolella.

Demokratiaa myös haastetaan kovasti, ja autokraattisten maiden voittokulku näyttää vääjäämättömältä.

Jutussa siteerataan Kremliin likeisissä yhteyksissä olevaa analyytikkoa Fyodor A. Lukyanovia, jonka mukaan 2024 saattaa olla vuosi, jolloin läntinen, liberaali eliitti menettää hallintansa maailmanjärjestyksestä.

The New York Times siteeraa myös Chicagon yliopiston tutkimusta, jonka mukaan tekoäly voi olla myös demokratian apuri. Se voi esimerkiksi kertoa äänestäjille tärkeistä asioista ymmärrettävästi.

Mutta se edellyttäisi, että osaisimme käyttää tekoälyä viisaasti ja että vaalivaikuttamista osattaisiin torjua niin medialukutaitoa kasvattamalla kuin ihan raa’alla sääntelyllä. Digijäteillä olisi mahdollisuus palkata lisää väkeä eri kielialueilta valvomaan sisältöjä, mutta se on kallista, joten luultavasti valtioiden pitäisi pakottaa ne siihen.