Istuin kesällä junassa matkalla Baskimaasta Pariisiin. Muina intellektuelleina lueskelin The Economistia, jossa kerrottiin mielenkiintoisesta maailmalla käytävästä keskustelusta. Islaminuskoisten kesken kuulemma väitellään siitä, ovatko Bitcoin ja muut kryptovaluutat haram vai halal – kiellettyjä vai sallittuja islamilaisen lain eli sharian mukaan.
Algeriassa ja Egyptissä kryptovaluutat ovat kiellettyjä, mutta esimerkiksi Bahrainissa, Arabiemiraateissa ja monessa muussa maassa eivät. Emiraatit jopa julkaisi oman kryptovaluutan, Islamic Coinin.
Indonesiassa on tehty parikin tieteellistä artikkelia, joissa asiaa punnitaan monelta kantilta. Molemmat artikkelit kallistuvat sille kannalle, että kryptot eivät ole islamin silmissä ok, vaikka eivät ne oikeastaan rahaakaan ole.
Spekulointi on kiellettyä, ja kryptoilla ei paljon muuta tehdäkään
Kiistan taustalla on islamilaisen taloustieteen tulkinta. Koronkiskonta ja ylipäätään korot ovat kiellettyjä. Siinä mielessä kryptovaluutat ovat turvassa, sillä niiden kanssa tosiaan ei korkoa ole, toisin kuin perinteisessä pankkitoiminnassa. Tähän myös Islamic Coin vetoaa omassa taustapaperissaan.
Mutta toisaalta islam kieltää ”ghararin”, eli epävarmat kaupat kuten futuurit, samoin kuin ”maisirin” eli vedonlyönnin ja spekuloinnoin.
Ja kryptovaluutoilla nimenomaan spekuloidaan. Kirjoitin aiemmin Kehitys-lehteen jutun kryptovaluuttojen suosiosta Nigeriassa, ja jutussa tutkija Peter Howson brittiläisestä Northumbrian yliopistosta kutsui kryptokauppaa vedonlyönniksi. (Minkä lisäksi kryptojen louhinta on sähkönkulutuksen ja täten ympäristön kannalta järjetöntä.)
Kryptovaluutoilla spekulointi on äärimmäisen suosittua Nigeriassa – jonka väestöstä noin 50 prosenttia on islaminuskoisia.
Muutenkin maissa, joissa on paljon islaminuskoisia, tykätään käydä kauppaa kryptoilla. Statistan mukaan kaikista innokkaimmin kryptovaluuttoja väestöön suhteutettuna käytetään Nigeriassa, Turkissa, Arabiemiraateissa ja Indonesiassa.
Neljännes maailman ihmisistä
Kyseessä on siis modernin maailman ja perinteisen uskomusmaailman kohtaaminen. Uusia juttuja yritetään sovitella vanhoihin kehyksiin. Traditionalistit pitävät moderneja ajatuksia turmiollisina, ja samalla arjessa ihmiset tekevät omat ratkaisunsa.
Tässä tapauksessa kiistelyn ja pohdinnan tekee kiinnostavaksi se, että islaminuskoisia on reilu neljännes maailman väestöstä eli liki pari miljardia ihmistä, ja kryptovaluuttojen suosio on kasvussa.
Myös kryptovaluuttojen valossa on siis selvää, että näin suuri joukko ihmisiä ajattelee hyvin monin eri tavoin. Ei mitään yhtenäistä islamilaista kulttuuria ole olemassakaan, vaikka somen kuohuaallokko toisin yrittääkin huudella.
Kuva luotu Photoshopin keinoälyllä.