Somalia palaa kansanvaalien aikaan 55 vuoden jälkeen

Somalia aikoo siirtyä ensi vuonna suoraan kansanvaaliin. Ensin kansa valitsee paikallisvaltuutetut ja myöhemmin parlamentaarikot ja presidentin. Aikaisemmin Somaliassa klaanien vanhimmat ovat nimenneet valitsijamiehet, jotka taas ovat valinneet kansalle edustajat.

Uudistuksesta kertovat muun muassa Reuters ja The Africa Report. Somaliassa ei ole pidetty kansanvaaleja sen jälkeen, kun diktaattori Siad Barré kaappasi vallan vuonna 1969.

Abdi Musse Mohamud on toiveikas vaalien suhtaan. Kuva: Esa Salminen

Suomessa asuva toimittaja ja tulkki Abdi Musse Mo’allim Mohamud pitää uudistusta askeleena kohti demokratiaa. Hänestä erityisen hyvä on, että ehdotus tulee nyt, kun presidentti Hassan Sheikh Mohamud on ollut vallassa vasta vuoden.

”Edellinen presidentti yritti samaa, mutta hän oli ollut vallassa jo neljä vuotta. Ihmiset sitten ajattelivat, että kaveri haluaa vain jatkaa vallassa.”

Silloin uudistus ei mennyt läpi.

Ensin pitää saada henkilötunnukset

Uusi laki pitää hyväksyä vielä parlamentin ala- ja ylähuoneessa, mutta Abdi Musse (somalialaisiin viitataan yleensä etu- tai lempinimillä) uskoo sen onnistuvan.

”Jos sota Al-Shabaabia vastaan onnistuu.”

Esityksen mukaan ensimmäiset aluevaalit olisivat jo ensi vuonna.

Ihan nopeasti vaalijärjestelmää ei pystytetä.

”Ensin pitää rekisteröidä ihmiset ja antaa henkilötunnukset”, Abdi Musse sanoo. Somaliaan onkin jo perustettu väestötietovirasto.

Abdi Musse uskoo, että ainakin isoissa kaupungeissa voidaan äänestää jo ensi vuonna. Al-Shabaab on aktiivisempi maaseudulla.

Itse asiassa osittaisessa itsehallinnossa olevassa Puntmaassa järjestettiin jo suorat vaalit tänä keväänä. Abdi Mussen mukaan Puntmaata pidetään Somaliassa tällä hetkellä jonkinlaisena demokratian äitinä.

Myös Somalimaassa on pidetty useita vaaleja.

”Sekä Puntmaassa että Somalimaassa on suhteellisen hyvä turvallisuustilanne verrattuna Etelä- ja Keski-Somaliaan”, Abdi Musse sanoo.

Vaikka vaaleihin eivät kaikki osallistuisikaan, hänestä on silti hyvä askel, että päättäjistä päättää laajempi joukko. Ei enää muutama kymmenen, vaan vaikka muutama kymmenentuhatta. Sekin olisi jo jotain.

Vaaleihin saa osallistua vain kaksi puoluetta

Paikallisvaaleihin osallistuu useampi puolue, muuta niistä vain kaksi suurinta saa asettaa ehdokkaita myöhemmin järjestettäviin parlamentti- ja presidentinvaaleihin, kertoo Africa News.

Abdi Musse haluaisi, että enemmänkin puolueista sallittaisiin, mutta kaksikin on hyvä alku. Hän kertoo, että käytännössä puolueet edustavat maan etelä- ja pohjoisosia. Etelä on alueena suurempi, ja luultavimmin on kaavailtu, että presidentti tulisi etelästä ja varapresidentti pohjoisesta.

Samalla pääministerin pesti häviää, ja maata johtavat jatkossa vain presidentti ja varapresidentti.

”Jenkkien tyyliin”, Abdi Musse sanoo.

Somaliassa presidenttien ja pääministerien välit ovat usein olleet kireät. Uusi järjestely saattaa tehdä työstä helpompaa.

The Africa Reportin mukaan aloitetta on kuitenkin myös vastustettu. Entiset pääministerit ja entinen presidentti Sharif Sheikh Ahmed ovat pitäneet muutosta ennenaikaisena, ja nykyisiä vallanpitäjiä on syytetty vallanhimosta.

Abdi Mussen mukaan tässäkin on kyse valtataistelusta. Toinen entinen presidentti Mohamed Abdullahi Mohamed Farmaajo on hyvä puhumaan, ja kansanvalta saattaa koitua hänen edukseen, uumoillaan.

”Farmaajo on populisti ja hän osaa käyttää ’nationalismia’ hyväkseen. Se uppoaa kansaan. Vastustajat ajattelevat, että vanhalla meiningillä olisi heidän vuoronsa tulla takaisin valtaan”, Abdi Musse sanoo.

Myös nykyinen presidentti uskoo voittavansa vaalit.

Klaanien valta vähenee

Myös klaaneissa on vastahankaisia hahmoja. Aina kun valtaa jaetaan uudelleen, joku aina häviää. Somaliassa on vahvoja klaaneja, jotka ovat nyt käytännössä päättäneet poliitikoista. Usein nimityksissä liikkuu myös rahaa.

”Tietyt klaanipäälliköt haluaisivat, että jatkettaisiin nykysysteemillä”, Abdi Musse sanoo.

Hänestä klaanien valta ylipäätään vähenee, jos Somaliaan saadaan kansanvaalit. Samalla muutamat politiikassa aliedustetut etniset ryhmät kuten bantut ja mai-mait saavat luultavasti enemmän valtaa kuin niillä on nyt.

Esimerkiksi Mogadishussa on Abdi Mussen mukaan enemmistö bantuja, vaikka he eivät olekaan sieltä alun perin kotoisin. Tavallaan siellä on siis sama ilmiö kuin Helsingissä, jossa meitä junan tuomia on enemmän kuin paljasjalkaisia stadilaisia.

Myös nuoret saavat muutoksen mukana luultavasti enemmän valtaa, sillä Abdi Mussen mukaan nuorilla ei nyt klaanien toimintaan juuri sananvaltaa ole.

Suora vaali voi siis tuoda myös yllätyksiä.

Pääkuva: UN Photo / Tobin Jones. Kuvassa valitsijamiesvaali Mogadishussa 2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *