Melkein kaikki maailman maat sulkivat rajojaan tai asettivat muita liikkumisen rajoituksia koronaviruksen aiheuttaman pandemian tähden.
Notre Damen yliopiston väitöskirjatutkija Mary A. Shiraef on tutkinut kollegoineen eri matkustusrajoituksen vaikutuksia taudin leviämistahtiin tilastojen valossa.
Heidän tiedelehti Scientific Reportsissa julkaistu tutkimuksensa sanoo, että rajojen sulkemisella tai rajoittamisella ei näytä olleen tilastollisesti merkittävää vaikutusta viruksen leviämiseen.
Rajojen sulkemisella ei merkitystä taudille
Harvat maat tekivät täyssulkuja, mutta silloin kun tekivät, niiden pieni vaikutus taudin leviämiseen ei ollut tilastollisesti merkittävää, tutkijat havaitsivat.
Osittaiset sulut taas näyttivät korreloivan taudin leviämisen kanssa, eli osittaisten sulkujen aikaan tauti levisi entistä enemmän. Käytännössä sulut eivät varmaankaan kiihdyttäneet taudin leviämistä, mutteivät sitä rajoittaneetkaan, vaan tauti levisi rajoituksista piittaamatta. Tämäkään korrelaatio ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Tulokset pätivät yllättäen myös pienissä saarivaltioissa: niissäkään rajojen sulkeminen ei auttanut, vaan tutkijat arvelevat että korona oli jo päässyt saarille ennen kuin rajat suljettiin.
Sen sijaan maiden sisäiset liikkumisrajoitukset, niin sanotut lockdownit, hidastivat taudin etenemistä, eli siltä osin päättäjät saavat tutkimuksessa myös kiitosta.
Rajasuluilla paljon negatiivista vaikutusta
Rajoituksilla on kuitenkin muita vaikutuksia miljooniin ihmisiin, tutkijat huomauttavat. Monissa tutkimuksissa on näytetty rajojen sulkemisen negatiivisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan.
Rajasulut esimerkiksi uhkaavat Euroopan yhtenäisyyttä, herättävät henkiin alueellisia konflikteja, lietsovat ulkomaalaisvihaa ja vaikuttavat pitkäaikaisesti niiden ihmisten elämään, jotka joutuvat konfliktien tai vihan kohteiksi, tutkijat luettelevat.
”Koska päättäjien pitää pandemioiden aikaan punnita sulkujen mahdollisia terveyshyötyjä ja sosioekonomisia haittoja, tarvitaan lisää tutkimusta laajamittaisten sulkujen inhimillisestä hinnasta”, tutkijat toteavat.
Monet maat rajoittavat edelleen liikkumista
Nyt rajoitukset alkavat hellittää ainakin Euroopassa, jossa rokotuspassilla pääsee matkustamaan jo aika hyvin. Useassa maassa rajoitukset kuitenkin laahaavat tutkitun tiedon perässä.
Haaveilen itse esimerkiksi työmatkasta eteläiseen Afrikkaan, mutta sen tilanne näyttää epävarmalta, sillä kohdemaani edellyttää negatiivista koronatestiä sekä maahan saapuvilta että sieltä poistuvilta.
Koska sairastin jokin aika sitten koronan ja minulla on kolme rokotusta, minun pitäisi olla varsin turvallinen matkaaja. PCR-testi saattaa silti näyttää plussaa aika pitkäänkin taudin jälkeen, joten saapa nähdä miten käy. Ei minun työmatkani tietenkään maailman suurin asia liene, mutta ei sen rajoittamisessakaan koronariskin kannalta mitään järkeä ole.
Kuva: Pixabay
Juttua on korjattu 27.4. päivittämällä, että tutkimus julkaistiin Scientific Report -jorunaalissa. Alkuperäiseeä puhuttiin Naturesta, joka on saman kustannustalon eri lehti.
Marjatta Jokinen
Asun monella paikkakunnalla. Yksi niistä on Egyptissä. Vuoden verran olen jo ”uhmannut” pandemiaa, ja matkustanut tänne. Nytkin olen täällä nauttimassa keväästä ennen Suomen kesää. Olen tässä välissä matkustanut Suomesta käsin myös pari kertaa Espanjaan. Rokotukset olen ottanut, jotta ei ainakaan niin helposti minun kauttani mikään Covid pääsisi tarttumaan vähemmän vastutuskykyisiin henkilöihin.
Olen myös pyrkinyt vahvistamaan omaa kuntoani nauttimalla D-vitamiinin moninkertaisia annoksia. Mutta apteekin purkista kuitenkin yhden pilleri verran. Ja samoib C-vitamiinia. Kerran olin nuhassa. Se meni viikossa ohi. Mutta ei sitten ole ollutkaan. Joskus päänsärkyä ja nuhaa päälle. Se taisi sitten olla se korona.
Olen 74-vuotias, enkä pelkää omasta puolestani mitään.
Vuosi sitten mieheni kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen. Liekö sitten johtunut vähän aikaisemmin saadusta piikistä ja sydänlihastulehduksesta, sillä hän paleli voimakkaasti ennen kohtausta. Mene ja tiedä. Elämä on ja välillä sitä ei enää ole.
Linkki kommenttiin
Ville
Rajojen sulkemisella oli positiivinen vaikutus siirtolaisuuden torjuntaan, mutta riski 2015 tyyppiseen siirtolaisaaltoon on edelleen olemassa. Siksi olisi tärkeää laittaa lainsäädäntö nyt kuntoon. Turvapaikanhakuprosessit tulisi siirtää kokonaan Suomen rajojen ulkopuolelle, poislukien rajanaapurimaamme, joista tulijat ovat Dublin-säännön mukaan oikeutettuja turvapaikkahakemusten käsittelyyn Suomen maaperällä. Toki hybridiuhan vuoksi pitää suhtautua varauksella myös rajanaapureista tuleviin siirtolaisiin tai pakolaisstatuksen tavoittelijoihin.
Linkki kommenttiin