Edistystä ja uusia näkökulmia – 55 vuotta Kehitystä
Kehitys – Utveckling -lehden tarina päättyy. Yli viiden vuosikymmenen ajan se on kertonut kehitysyhteistyöstä, murtanut ennakkoluuloja ja pohtinut kehitystä eri näkökulmista.
Arkisto Lue näköislehteä ja selaa numeroiden sisältöä
Lue näköislehti (PDF, 3,52 MB)
NRO 2 Kesäkuu 2024
Kehityksen vuosikymmenet näkyvät terveytenä ja koulutuksena
Kehitys – Utveckling -lehden juuret ulottuvat vuoteen 1969. Sen jälkeen maailma on muuttunut perusteellisesti: suuri osa ihmiskuntaa on noussut köyhyydestä, väestön terveys on parantunut ja koulujen ovet ovat avautuneet lähes kaikille lapsille.
Kiitos!
Tämä on pääkirjoitus, jota en olisi koskaan toivonut, että joudun kirjoittamaan. Pitelet käsissäsi viimeistä Kehitys – Utveckling -lehteä. Vuonna 1969 alkanut matka tulee ainakin tällä erää päätökseensä.
Lehdistönvapaus heikkenee Afrikassa
Hallitukset ja poliitikot eivät enää takaa lehdistön ja journalistien vapaata toimintaa yhtä hyvin kuin ennen. Lehdistönvapaus horjuu pahiten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.
Poliitikkojen tuki lehdistölle murenee
Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisi uuden lehdistönvapausraporttinsa toukokuussa. Raportissa varoitetaan, että julkisen vallan tuki lehdistölle on heikkenemässä ympäri maailman, kertoo järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Kaius Niemi.
Afganistanin opit
Kansainvälinen vakauttamis- ja jälleenrakennuspolitiikka sekä käytännöt kaipaavat uudistamista, jotta ne soveltuisivat paremmin mahdollisiin tuleviin interventioihin. Niiden mottona tulisi olla: mitä pienemmin ja vähemmin sekaannutaan, sitä parempi.
Mahtava Mekong tekee hidasta kuolemaa
Tiibetin ylängöltä Kiinasta kohti Vietnamin rannikkoa virtaavaa jokea tuhoavat pato- ja rakennushankkeet sekä jokihiekan kaivuu. Toimittaja Rauli Virtanen on seurannut vuosikymmenien ajan, miten myös ilmastonmuutos ja kalakantojen hupeneminen kurjistavat jokivarren asukkaiden arkea.
Metsät torjuvat ilmastonmuutosta Keniassa
Suomalaiset tutkijat ja opiskelijat kehittävät ilmastoviisasta maa- ja karjataloutta Kenian Taitavuorilla.
Erkki Tukiainen tekee kirurgina sen mitä pitää
Kun Erkki Tukiainen kertoo työstään Suomessa ja Keniassa, päähenkilöitä on monta.
Rakkaudella Syyriasta
Syyriassa ruoanlaitto on rakkaudenosoitus. Pitkittynyt konflikti ajaa ihmisiä köyhyyteen ja tuhoaa hyvät tavat, sanoo ravintoloitsija Malek Al Hamoud.
Rauha on tahdon asia
Viime syksynä edesmenneen presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustama konfliktinratkaisujärjestö CMI on osallistunut jo yli 50 rauhanprosessiin eri puolilla maailmaa. Uutuskirja taustoittaa rauhanvälityksen arkea ja mahdollisuuksia ennen ja nyt.
Sattuman sanelemaa
Köyhän perheen poika ja vauraan mahtisuvun tytär ratkovat tahoillaan elämänsä haasteita, kunnes Nigerian rujo todellisuus törmäyttää heidät toisiinsa traagisin seurauksin.
Lukutaito jättää jäljen
YK:n lastenjärjestö Unicefin mukaan 129 miljoonaa tyttöä ei pääse vieläkään opintielle, vaikka koulutus kiistatatta hyödyttää niin tyttöjä itseään kuin heidän yhteisöjäänkin. Luku- ja kirjoitustaitoiset tytöt päätyvät harvemmin lapsimorsiammiksi ja osaavat huolehtia omasta ja läheistensä terveydestä.
Lyydia Mäkinen luottaa koulutuksen voimaan
Lyydia Mäkinen ymmärsi Itä-Afrikassa, kuinka merkityksellistä on kouluttaa pakolaisia. Koulutus luo turvaa uuteen alkuun.
Mosambikin koulut ponnistavat pohjalta
Mosambikin lapsista yhä useampi pääsee kouluun, mutta opetuksen laadussa on vielä parannettavaa. Suomi on tukenut pitkään maan opetusalan kehittämistä.
Myanmarin taistelut kiihtyvät
Vuonna 2021 valtaan noussut sotilasjuntta on ajanut maan umpikujaan. Epävakaa tilanne ruokkii myös kansainvälistä rikollisuutta.
Ruotsi myllertää kansalaisjärjestörahoitusta
Jatkossa kehitysrahoitusta voivat hakea ruotsalaisten lisäksi ulkomaiset järjestöt. Hallituksen toive on, että nykyistä suurempi osa tuesta virtaisi suoraan kehittyvien maiden järjestöille ilman välikäsiä.
Värillä on yhä väliä Etelä-Afrikan arjessa
Valta vaihtui ja rotuerottelu päättyi Etelä-Afrikassa 30 vuotta sitten. Silti ihonväri lisää tai rajaa tänäänkin tavallisten ihmisten mahdollisuuksia kouluttautua, tehdä työtä ja vaurastua, kuvaa yhteiskuntapolitiikan tutkija Raakel Inkeri kirjassaan Valkoista ja mustaa.