Köyhyyden vähentäminen saa olla myös hyvää bisnestä

Vastuullinen, kehitysvaikutuksia tuottava toiminta on kilpailuetu. Rahan lisäksi bisnes voi tuottaa myös hyvää.

Kehitysyhteistyöllä pyritään köyhyyden vähentämiseen ja liiketoiminnalla pyritään tekemään rahaa. Onneksi näitä asioita ei enää nähdä toisilleen vastakkaisina, vaan erilaiset näkökulmat kehitysliiketoiminnasta ja aid-for-trade-toiminnasta ovat lähentyneet toisiaan. Tavoitteena on rakentaa liikekumppanuuksia ja uusia innovaatioita, kehittää yksityissektoria sekä vahvistaa kehitysmaiden taloutta. Kehitysliiketoiminta on liiketoimintaa, joka tuottaa positiivisia vaikutuksia kehittyvillä markkinoilla ja tapahtuu suomalaisten yritysten ja kehitysmaiden toimijoiden välillä. Jotta toiminta olisi jatkuvaa pilottiprojektien ja kampanjoiden sijaan, sen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa.

Kiinnostava markkina suomalaisyrityksille

YK tekee vuosittain hankintoja 16 miljardilla dollarilla eri operaatioitaan varten. Suomen osuus hankinnoista on ollut vain 0,21 % eli ”pyöristysvirheen kokoinen”. YK ostaa, haluammeko myydä? Vai annammeko muiden maiden hoitaa kaupat kotiin? Toukokuussa Suomessa vieraili Team Finlandin kutsusta kuuden YK:n organisaation ostajia. Ostajien ja suomalaisyritysten välillä järjestettiin noin 90 tapaamista. Tilaisuuden innostunut ja aktiivinen henki antoi hyvää lupausta, että ainakin joku haluaa myydä, pitää vain opetella miten. Nyt YK:n hankintarekisteriin rekisteröityneiden yritysten määrä on lähes kaksinkertaistunut. Enää pitää saada kauppoja aikaiseksi.

Tällä hetkellä nopein talouskasvu on kehittyvillä markkinoilla. Kaupungistuminen, teollistuminen ja keskiluokan kasvu luovat kysyntää: tarvetta on mobiili-, koulutus- ja terveyspalveluille sekä energiatehokkuuden ja logistiikkaratkaisujen osaajille. Kehitysrahoituksen lisäksi bisnestä syntyy markkinaehtoisestikin. Vastuullinen, kehitysvaikutuksia tuottava toiminta voi olla myös kilpailuetu ja hyvä keino erottua kilpailijoista.

Tukea haasteiden voittamiseen

Kehitysliiketoimintaan liittyy myös haasteita: markkinat ovat erilaiset, liiketoiminta hieman erilaista ja riskit suuremmat. Tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja ja kumppanuuksia, jotta löydetään oikeat verkostot.

Mistä löytää opastusta siihen, miten yritys voi toimia uudella maaperällä uskottavasti tai valvoa tuotantoketjunsa vastuullisuutta? Alussa jo Suomen tasolla saattaa olla haasteita esimerkiksi yhteisen kielen löytämisessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten välillä. Haasteiden takia on tärkeää, että yritykset saavat kehitysliiketoimintaan tukea joko rahallisesti tai yhteisen tekemisen kautta.

Vuoden alussa lanseerattiin ulkoministeriön ja Tekesin viisivuotinen BEAM – Business with Impact -ohjelma, jonka tarkoituksena on luoda kestävää liiketoimintaa ja ratkaista innovaatioiden avulla kehityshaasteita. Finnpartnership-ohjelma auttaa löytämään liiketoimintakumppaneita. Muita samankaltaisia hankkeita ovat Aalto-yliopiston kehittyvien markkinoiden innovaatiohanke New Global ja yrityshautomo Impact Iglu, ulkoministeriön Energy and Environment (EEP) -ohjelma ja Vietnamiin suunnattu Innovation Partnership -ohjelma. Finprossa on käynnissä esiselvitys kehittyvien markkinoiden Team Finland -kasvuohjelmasta.

Mitä paremmin ymmärrämme haasteet, toiveet ja tarpeet, sitä paremmin voimme kehittää tukimuotoja. Yritystä siis on sen eteen, että saataisiin kasvatettua bisnestä, joka tuottaa rahan lisäksi myös hyvää.

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje