Pääkirjoitus
Pääkirjoitus: Ilmastokriisillä ja koronapandemialla on paljon yhteistä
Kun rikkaat maat kiistelevät ilmastorahoituksesta kehittyville maille ja varmistavat itselleen ylimäärin koronarokotteita, kriisien vaikutukset tuntuvat eniten kaikista köyhimpien ihmisten elämässä.
Maailman kriisit ja konfliktit koettelevat tulevaisuudenuskoa
Päivittäisen uutisvirran ja kriisien yli on kuitenkin rauhoittavaa nähdä, että pitkällä aikavälillä maailma on kehittynyt parempaan suuntaan. Elämme monin tavoin paremmalla maapallolla kuin sata vuotta sitten.
Muuttoliike vähentää köyhyyttä kehittyvissä maissa
Maastamuuttajan tulotaso keskimäärin nousee, ja paluumuuttaja tuo lähtömaahansa osaamista, uutta teknologiaa ja investointeja.
Afrikka varautuu tulevaan kehittämällä omaa rokotetuotantoa
Rokotetoimitusten hitaus ja patenteista käydyt kiistat ovat osoittaneet Afrikan johtajille, ettei vanhoihin avunantajiin kannata luottaa seuraavassa pandemiassa.
Valtioiden välinen rokote-eriarvoisuus maksaa ihmishenkiä ja rahaa – vaikka omat kansalaiset olisikin rokotettu
Maaliskuun alussa tätä kirjoittaessa valtaosa israelilaisista on saanut ainakin ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta. Samaan aikaan yli sadassa maassa ei ole rokotettu lainkaan.
Demokratia puristuksissa
Politiikan tutkijat ovat puhuneet jo pitkään demokratian kriisistä. Termillä on viitattu demokratian heikkenemiseen ja demokratian kannatuksen laskuun, mutta ennen kaikkea ihmisten tyytymättömyyteen poliitikkoja ja poliittista järjestelmää kohtaan.
Pandemia nosti sosiaaliturvan puutteet esiin
Koronakriisin yhteydessä on luotu nopealla tahdilla mekanismeja erilaisille tulonsiirroille. Kun ohjelmat ja tekniset ratkaisut, kuten mobiilimaksujärjestelmät, on kerran otettu käyttöön, kynnys sosiaaliturvan laajentamiselle ei ole niin korkea.
Moyo käänsi kelkkansa, koska kitsastelu voi käydä kalliiksi
Sambialainen ekonomisti Dambisa Moyo julisti vuosikymmen sitten kehitysavun kuolleeksi. Moyon bestselleriksi kivunneen Dead Aid -teoksen mukaan apu ei ollut ainoastaan tehotonta vaan myös haitallista: se ruokki korruptiota, apuriippuvuutta ja talouden häiriöitä.
Kehitysmaista viestiminen on kuin nuorallatanssia
Makeisvalmistaja Brunberg vaihtoi tunnetuimman tuotteensa nimen vuonna 2001. Siitä tuli ihan vain Suukko.