Afrikan väestö se vaan kasvaa

Pysähtyykö maailman väestönkasvu niin kuin ennustetaan? Toimivatko vanhat väestömallit Afrikassa?

Afrikan väestönkasvu on hurjaa.

Vaikka kuinka olen itsekin osallistunut perinteisen Afrikka-kuvan murtotalkoisiin, tilastot kertovat, että tämä sentään on totta. Nopeimmin kasvavien maiden top 20 -listalla Irakia lukuun ottamatta kaikki maat ovat Afrikassa.

The Economist kirjoittaa, että 1950-luvulla Saharan etäpuolisen Afrikan väkiluku oli vain 180 miljoonaa, siis kolmasosa Euroopan väkiluvusta.

Vuoteen 2050 mennessä väkiluvun pitäisi olla 2,2 miljardia, siis kolme kertaa suurempi kuin Euroopan, jos kaavailut pitävät paikkansa. Sadassa vuodessa väkiluku siis yli 12-kertaistuu. Vuonna 2100 maailmassa saattaa olla neljä miljardia afrikkalaista.

Nyt afrikkalaisia on reilut 1,3 miljardia, eurooppalaisia vajaat 750 miljoonaa.

Ennusteiden mukaan kasvu kuitenkin hidastuu ja lopulta loppuu.

Lisääntymiskäyrät laskevat kaikkialla, myös vilkkaimmin kasvavissa maissa. Oheisesta kaaviosta näkee hyvin, kuinka Vietnam on saanut Suomen ja Yhdysvallat kiinni, ja Afrikassakin tullaan perässä, mutta hitaammin.

Kuva: World Bank Data

Teorioiden (ja Euroopan ja Aasian kokemusten) mukaan väestönkasvu hidastuu vaurastumisen myötä, ja pienemmät perhekoot kiihdyttävät talouskasvua. Näin on vähän tapahtunut Afrikassakin, mutta varsin hitaasti. Esimerkiksi Bill Gates on ollut huolissaan siitä, että väestönkasvu itse asiassa haittaa kehitystä Afrikan köyhissä maissa.

Ja itseäni on mietityttänyt se, että väestöennusteissa ajatellaan, että maailman väestö vakiintuu johonkin 10–11 miljardin tienoille. Mutta onko näissä malleissa otettu huomioon, että kehitys ja vaurastuminen eivät ehkä jatkukaan niin kuin tähän asti on käynyt? Entä jos ilmastonmuutos iskee täydellä voimallaan, ja etenkin Afrikan köyhät maat ottavat takapakkia? Silloin perhekokojen pieneneminen ei varmaan jatku nykyistäkään tahtia.

Väestönkasvusta ja etenkin Afrikasta puhutaan seuraavassa Puhetta maailmasta -podcastin jaksossa taloustieteen professori Pertti Haaparannan kanssa. Kannattaa siis pysyä kuulolla, sillä tällä kertaa en yksin osaa antaa vastauksia.

Kuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *