Järjestöjen Aidwatch-raportti: Kehitysavun paisuttelu tilastokikkailulla on vähentynyt, muttei tarpeeksi

Kehitysyhteistyön laadun yksi mittari on se, kuinka aitoa apu oikeasti on ja tähtääkö kehitysyhteistyö köyhyyden vähentämiseen maailmassa.

Valtiot raportoivat vuosittain kehitysyhteistyöstään teollisuusmaiden yhteistyöjärjestölle OECD:lle ja tarkemmin sen kehitysapukomitea DAC:lle, joka on tehnyt säännöt sille, mitä kaikkea avuksi saa laskea.

Niin kuin kaikissa säännöissä, myös näissä on tilaa kikkailla ja etsiä porsaanreikiä niin halutessaan.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Concord tarkkailee EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysapua ja julkaisee vuosittain raportin avun laadusta ja määrästä. Uusin raportti julkaistiin 6. lokakuuta.

* * *

Hyvä uutinen raportissa on, että paisutellun avun osuus on laskenut jo neljä vuotta putkeen. Nyt sitä oli enää 13 prosenttia kaikesta avusta.

Paisuteltu apu tarkoittaa kehitysjärjestöjen puheenparressa sellaista apua, joka on sääntöjen mukaan ihan oikein laskettu, mutta ei tarkkaan ottaen tähtää köyhyyden vähentämiseen.

Iso osa tästä on pakolaisten ja opiskelijoiden vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja ja sellaista apua, joka on sidottu hankintoihin avunantajamaasta. Se kun on yleensä vastaanottajille tehottomampaa ja kalliimpaa kuin ostaa samat tuotteet tai palvelut vapailta markkinoilta.

Concordin mukaan kasvava paisuttelu liittyy lainoihin ja siihen, miten korot ja velkahelpotukset lasketaan avuksi.

DAC muutti sääntöjään velkojen suhteen viime kesänä. Aiemmin lainat laskettiin antohetkellä avuksi, ja kun niitä maksettiin takaisin, ne olivat negatiivista apua, eli jos kehitysmaa maksoi lainansa kokonaan takaisin, lainanantaja oli laskennallisesti antanut apua nolla euroa.

Uusissa säännöissä jo lainan antohetkellä lasketaan, kuinka paljon lainasta mahdollisesti jää saamatta takaisin, ja tämä merkitään avuksi. Myöhemmin jos lainan antanut maa myöntää velkahelpotuksia, nekin lasketaan avuksi. Tässä on Concordin mukaan suuri riski sille, että samat riskiluotot kirjataan kehitysavuksi kahteen kertaan.

* * *

Suomi on avun paisuttelussa hyvässä kastissa, vain viisi prosenttia on Concordin arvion mukaan paisuteltua apua. Ruotsi tosin pesee meidät tässäkin, niin kuin kaikessa kehitysyhteistyöhön liittyvässä. Länsinaapuri paisuttelee vain kolmen prosentin edestä.

Malta on pahin paisuttelija 74 prosentin osuudella, Ranskallakin osuus on 19 prosenttia ja Saksalla 17 prosenttia.

Viime vuonna EU jäsenmaineen antoi 0,5 prosenttia kansantulostaan kehitysyhteistyöhön, eli jonkin verran riittää vielä kirittävää jo pitkään puhuttuun 0,7 prosentin tavoitteeseen.

Suomelle Concord suosittelee, että meilläkin tehtäisiin tarkka tiekartta 0,7 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi. Lisäksi meidän olisi Concordin mielestä syytä antaa 15 prosenttia avusta kansalaisyhteiskunnan kautta (nyt osuus on reilut 10 %), kehittää ilmastoon liittyvät apukriteerit ja jatkettava yksityissektorille annettavan avun läpinäkyvyyden kasvattamista.

Kuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.