Korona ei vähentänytkään kehitysapua – kokonaismäärä jopa kasvoi

Kun pandemia iski, näytti siltä, että maailma kääntyy sisäänpäin ja alkaa huolehtia vain omistaan. Ostetaan kotimaisia tuotteita, unohdetaan toisten maiden köyhyys. Uumoilin, että tämä näkyy nopeasti kehitysyhteistyön rahoituksessa, kun talousvaikeudet alkavat näkyä budjeteissa.

Olin väärässä. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD julkaisi viime viikolla alustavat tiedot vuoden 2020 kehitysyhteistyöstä, ja avun määrä on kasvanut historiallisen korkeaksi. Summa oli 161,2 miljardia, 3,2 prosenttia suurempi kuin 2019. Suhteessa kansantuloon tämä on 0,32 prosenttia, eli vielä ollaan kaukana luvatusta 0,7 prosentista, mutta myös kansantulo-osuus on noussut edellisvuodesta.

161 miljardia dollaria on noin 133 miljardia euroa. Summa vastaa suurin piirtein sitä, mitä esimerkiksi Yhdysvalloissa on kaavailtu rokotusten kehittämiseen tai mitä Espanja lainasi Euroopan keskuspankilta vain tammikuun aikana.

* * *

YK:n pääsihteeri Ángel Gurría sanoi julkistustilaisuudessa, että korona itse asiassa on syy avun kasvamiselle: osa maista riensi köyhimpien apuun. Journalistit Lisa Cornish ja Vince Chadwick laskevat Devex-sivustolla, että Etelä-Korean avusta 26 prosenttia ja Japanin avusta 22 prosenttia ohjattiin koronatoimiin, ja Brittien avusta yhdeksän prosenttia, Australian kolme prosenttia ja Yhdysvaltain yksi prosentti. Nämä voivat vielä tarkentua, sillä luvut ovat alustavia.

Rahallisesti suurin avunantaja on Yhdysvallat, jonka apu kasvoi Trumpin kauden viimeisenä vuonna 1,6 miljardilla dollarilla, mikä on sekin yllättävää. Kansantulo-osuudella Ruotsi on anteliain, sitten Norja ja kolmantena Luxemburg. Ne kaikki antoivat yli prosentin, ja yli 0,7 prosentin haamurajan pääsivät myös Tanska, Saksa ja Britannia.

* * *

Kun lukuja katsoo tarkemmin, niin huomaa, että kokonaissumman nousu johtuu itse asiassa kourallisesta maita.

Australialaisen ajatuspajan Development Policy Centren tutkija Terence Wood analysoi, että yksi suuri tekijä on se, että osa maista keskeytti koronan tähden lainojen takaisinperinnän köyhistä maista, mikä näkyy laskennallisesti avun kasvamisena. Sen näyttäisi selittävän ainakin Japanin ja Ranskan kasvuluvut.

Mutta muut kasvattivat: Saksa 14 prosenttia, Yhdysvallat 5 prosenttia, Kanada kahdeksan prosenttia, Ruotsi 17 prosenttia ja jo mainittu Ranska 11 prosenttia. Suomen apu kasvoi 8,1 prosenttia, kertoo ulkoministeriö.

Unkarin apu kasvoi 36 prosenttia, mikä on taas yksi yllätys. Unkari on kasvattanut apua Viktor Orbánin johdolla melkein jokaisena viime vuonna, ja reippaasti.

* * *

Vaikka apua on nyt siis ollut enemmän kuin ennen, OECD:n pääsihteeri Gurría muistuttaa, ettei se ole syytä nostaa koipia pöydille.

”Rokotusohjelmat kehitysmaissa tarvitsisivat muutamia miljardeja, kun toisaalla käytetään tuhansia miljardeja.”

Globaalissa maailmassa olisikin kauhean tärkeää saada pandemia kuriin kaikkialla, koska muuten se palaa varsin helposti sellaisiinkin maihin, joista se onnistutaan kitkemään.

Moni ehti jo leikatakin kehitysapua vedoten talousvaikeuksiin. Britit leikkasivat 10 prosenttia, ja saksia käyttivät myös muun muassa Australia, Etelä-Korea, Irlanti, Italia, Luxemburg ja Portugali.

Jos olin aiemmin liian pessimistinen ja ajattelin, että korona varmaan leikkaa apua, niin saatan olla sitä nytkin. Kun pandemia saadaan rauhoittumaan, alkaa monessa maassa aika, jolloin on etsittävä säästöjä ja tasapainotettava taloutta. Ne ovat usein olleet sellaisia aikoja, että kehitysyhteistyöstä leikataan reippaasti. Toivottavasti silloin muistetaan, että pandemia on todellakin soitellut pillejään panin lailla kaikkialla, ja yhteisessä maailmassa ei jatkossakaan saa jättää kaikista köyhimpiä oman onnensa nojaan. Suomen osalta päätöksiä nähdään pian, sillä hallitus istuu kehysriihessä 21.–22. huhtikuuta.

Kuva: Dimitriy Sidashev / Mostphotos.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.