Kävin vähän yli vuosi sitten Tansaniassa. Joka aamu katsottiin, ovatko paluulennot vielä voimassa, koska korona julistettiin pandemiaksi kesken reissun. Haastattelin toimittajia ja tutkijoita Kehitys-lehden juttuun sananvapaudesta, joka oli kääntynyt huolestuttavaan laskuun uusimman presidentin kaudella.

Yksi haastateltava teroitti, että nauhat on pakko ladata pilveen ja tuhota laitteilta ennen kuin menisin lentokentälle, ettei kukaan joudu vaikeuksiin.

Nyt maassa on valta vaihtunut, kun presidentti John Magufuli menehtyi, ja hänen paikalleen on noussut varapresidentti Samia Suluhu Hassan. Kun tansanialaisilta nyt kysyy, millä mielellä he ovat, tyypillisesti vastaus on: odotellaan. Magufulia vielä surraan ja muistellaan hienotunteisesti hyvällä, ja monet ajattelevat, että uuden johtajan linja selkiytyy ajan kanssa.

Analyyseja ja odotuksia kuitenkin löytyy maan ulkopuolelta, ja aika moni on varovaisen toiveikas.

* * *

Toimittaja Ansbert Ngurumo, joka tunnetaan hyvin äänekkäänä Magufulin kriitikkona, luonnehtii Samia Suluhua ”rauhalliseksi, harkitsevaksi ja diplomaattiseksi johtajaksi” eteläafrikkalaisen Newzroom Afrikan tv-haastattelussa.

Hän odottaa, että edessä on journalismin kannalta erilainen Tansania, jossa media voi toimia vapaammin.

”Voi tehdä tutkivaa journalismia ja analyyseja, ja voi kirjoittaa juttuja, joita kehtaa kutsua jutuiksi”, hän sanoo.

Toivonpilkahduksia on ilmassa. The Africa Reportissa on (maksullisella puolella) analyysia Samia Suluhun ensimmäisistä päätöksistä. Presidentti on äskettäin poistanut toimintakiellon muutamilta medioilta, joilta Magufulin hallinto oli ottanut luvat pois. Hän kuitenkin muistutti, että tiedostuvälineiden pitää noudattaa maan lakeja. Tämä on äkkiseltään looginen lausunto, mutta median kannalta iso ongelma on, että Tansanian medialait ovat erittäin tiukat ja lehdistönvapautta rajoittavat. Ne ovat voimassa, vaikka johtaja vaihtuukin.

”Osa näistä mediaa rajoittavista laeista pitää muuttaa tai poistaa”, Ngurumo sanoo.

* * *

Keniassa asuva tansanialainen politiikan tutkija Nicodemus Minde arvioi The Conversation -sivuston blogissaan, että uusi johtaja on avoimempi ja diplomaattisempi johtaja.

Jo varapresidenttinä Samia Suluhu Hassan edusti Tansaniaa monissa kansainvälisissä kokouksissa, sillä Magufuli ei juuri tehnyt ulkomaanmatkoja. Uudella presidentillä on siis valmiiksi hyvät yhteydet itäisessä ja eteläisessä Afrikassa, ja tämä voi vaikuttaa maan avautumiseen, Minde toteaa.

Samaa sanoo professori Amukowa Anangwe, Kenian entinen valtiovarainministeri The East African -lehden haastattelussa. Anangwen mukaan Magufuli oli sisäänpäin katsova presidentti, toisin kuin edeltäjänsä Jakaya Kikwete, joka oli innostunut alueellisesta integraatiosta. Anangwen mukaan Magufulin Tansania oli kädenlämpöinen kumppani Itä-Afrikan yhteisölle, ja jarrutti uudistuksia.

Myös tutkija Minde luonnehtii uutta presidenttiä rauhalliseksi ja empaattiseksi ihmiseksi.

Keniassa käydessään Samia Suluhu vieraili murhan yrityksen kohteeksi joutuneen tansanialaisen oppositiojohtajan Tundu Lissun luona sairaalassa. Minden mukaan vierailu oli symbolisesti merkittävä ele hallituksen ja opposition välien parantamiseksi – Lissu syytti Tansanian hallitusta murhan yrityksestä.

”Kun hän kumartui puhumaan sängyllä makaavalle Lissulle, hänen vilpittömyytensä ja arvokkuutensa muistuttivat tansanialaisille inhimillisyyden arvosta ja tansanialaisen toverillisuuden todellisesta merkityksestä”, Minde kirjoittaa.

Hän odottaa, että tämä sovinnollisuus voi näkyä yleisemminkin Tansaniassa, joka on Magufulin kaudella ollut hyvin jakaantunut. Suluhu korostikin ensimmäisessä puheessaan presidenttinä sitä, että erimielisyydet tulisi haudata ja näyttää solidaarisuutta kansakunnalle.

* * *

Yksi asia ei muutu. Tansanian vallan kahvassa jatkaa maan itsenäisyydestä alun perin taistellut CCM-puolue. Puolueessa on Magufulin aikana keskitetty valtaa, ja ainakin vielä sisäpiirissä ovat samat henkilöt.

Tansanian varapresidentiksi esimerkiksi nimitettiin Magufulin hallituksen valtiovarainministeri Philip Mpango. Tämä ei silti tarkoita, että sama meno jatkuu, huomauttavat tutkijat Michaela Collord ja Thabit Jacob The Conversation -alustalla.

Myös John Magufuli oli yllättävä kompromissiehdokas puolueen sisäisten taistelujen tiimellyksessä, kun hän aikanaan tui valituksi. Pian Magufuli kuitenkin teki selväksi, ettei ollut kenenkään sätkynukke, ja alkoi uudistaa puoluetta. Välit vanhoihin johtajiin kärsivät, ja hän lujitti omaa valtaansa omalla sisäpiirillään.

Collord ja Jacob toteavat, että Magufulin lailla Samia Suluhu nousi valtaan ilman omia taustajoukkojaan, ja myös hän joutuu vastaamaan puolueen eri siipien pyrkimyksiin saada valtaa.

Hän voisi jatkaa Magufulin leirissä, tutkijat sanovat, mutta vaikuttaa siltä, että hän aikoo ilmeisesti kuunnella puolueen ”vanhimpien”, etenkin entisen presidentti Kikweten neuvoja.

“Kikweten kanssa toimiminen luultavasti aiheuttaisi sen, että puolueen sisäiset taistelut korostuisivat uudelleen, niin kuin ne tekivät Kikweten kaudella”, Collord ja Jacob kirjoittavat.

Journalisti Ansbert Ngurumo on vähän eri mieltä. Hän ei odota suuria valtataisteluja.

”Näillä vapauspuolueilla tapaa olla kommunistinen johtamistapa. Kun johtaja on valittu, ihmiset tapaavat mennä hänen ympärilleen ja totella, mitä sanotaan.”

Yksi tärkeä tekijä Ngurumon mukaan on se, haluaako uusi presidentti ehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa, jotka on määrä pitää 2025.

”Se vaikuttaa siihen, miten hän johtaa puoluetta ja millaisiin toimiin hän ryhtyy kansakunnan eteen.”

Yksi selkä muutos on jo tapahtunut. Bloomberg uutisoi 6. huhtikuuta, että Samia Suluhu aikoo perustaa komitean, joka neuvoo häntä koronaviruksen aiheuttaman pandemian hoidossa. Hänen edeltäjänsä oli surullisen ja ehkä kohtalokkaan kuuluisa pandemian vähättelystä.

Kuva: Embassy of the United States, Dar es Salaam, Tanzania / Wikimedia Commons