Tietovuodoista ja rötösherroista kiinnostuneet huomio! Tutkivan journalismin yhteenliittymä ICIJ on koonnut ja julkaissut paljastusjuttuja Länsi-Afrikasta.
ICIJ on taho Panaman Paperien, Swiss Leaksin ja Paratiisin paperien takana, ja uusinta paljastusrypästä varten on koottu joukko länsiafrikkalaisia journalisteja penkomaan tietovuotojen antia. Jutut valottavat sitä monimutkaista pääomapaon ja laittoman veronkierron vyyhtiä, jonka seurauksena Afrikasta viedään ainakin 50 miljardia dollaria vuosittain.
Senegalista löytyi esimerkki, jossa kanadalaisyritys SNC-Lavalin vältteli 8,9 miljoonan dollarin verot hoitamalla bisnekset suotuisan diilin avulla Mauritiuksella. Tunnetun veroparatiisin Mauritiuksen varjopuolet tulevat muutenkin jutussa tutuiksi.
Ghanasta taas löytyi diplomaatti, entinen Ghanan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Kwame Bawuah-Edusei, joka junaili 305 miljoonaa dollaria öljy-yrityksestään Caymansaarille. Myös Kap Verde, joka ei ole veroparatiisikohuissa aiemmin ryvettynyt, sai oman skandaalinsa, kun italialainen bisnesmies Gilberto Pacchiotti näyttää siirtäneen kaksi miljoonaa dollaria rahanpesutarkoituksissa pois maasta.
Useissa Länsi-Afrikan keisseissä toistuu se, että paikalliset verokarharhut – tai pitäiskö sanoa veroleijonat – eivät tutki tai selvitä epäiltyä veronkiertoa, koska ei ole resursseja eikä osaamista. Aina ei taida olla maiden intresseissäkään valvoa sijoittajia, joita niin kovasti maihin hamutaan.
***
Tärkeintä juttujen paljastukset ovat tietenkin Länsi-Afrikassa, mutta kiinnostavia ne ovat meillekin, jotka haluavat ymmärtää paremmin kaukaistenkin paikkojen menoa. En ollut esimerkiksi tajunnut, kuinka suuri rooli voi olla kunniakonsuleilla.
He ovat yleensä palkattomia, hyvin verkostoituneita hahmoja politiikan ja liike-elämän risteilevillä käytävillä. Usein he tekevät vain tärkeää edustamistyötään, mutta asema tuo mahdollisuuksia myös väärinkäytöksiin. Tutkimuksissa havaittiin, kuinka jotkut vieraiden maiden edustajat Länsi-Afrikassa ja länsiafrikkalaisten maiden edustajat maailmalla ovat onnistuneet käyttämään suhteitaan suurienkin rahasummien keplotteluun kauas köyhien maiden verokarhujen kynsistä.
ICJN:n aineistoissa puhutaan esimerkiksi limonadimogulista, joka edustaa Panamaa Nigeriassa, portugalilaisyrittäjästä, joka edustaa Burkina Fasoa Portugalissa tai belgialaisesta timanttiyrittäjästä, joka edustaa Liberiaa Belgiassa. Enpä tiennyt sitäkään, että kunniakonsulin arvoja on ”kaupan”. Sopiva lahjoitus presidentin puolison hyväntekeväisyysjärjestöön voi ICIJ:n tutkimusten mukaan mukavasti jouduttaa hakemusta pestiin, joka avaa ovia isojen poikien ja tyttöjen pöytiin.
Suomen kunniakonsulit Länsi-Afrikassa tai näiden maiden kunniakonsulit Suomessa eivät tiettävästi liity asiaan mitenkään.
***
Mutta miten tähän kaikkeen liittyy Kimmo Elomaa? Siten, että kansainvälisiä rahojen piilottelun siltoja voi kulkea moniin suuntiin.
Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan puoliso on virallisesti rahaton ja velkainen. Voudilla on saatavia yli 60 000 euroa. Iltalehti kuitenkin paljasti, että tämä oli nostanut vuosina 2015–2016 hulppeat 121 570 euroa käteistä ghanalaisella pankkikortilla Suomessa. Ulosottovirasto jäi nuolemaan näppejään (poliisi tosin sai takavarikoitua kylpytakin taskusta löytyneet 11 000), ja nyt Elomaata epäillään törkeästä velallisen epärehellisyydestä.
Elomaa kiistää ja sanoo, että rahat ovat Kiken urheiluvoittoja ja erilaisia sponsoripalkkioita 1980-luvulta. Niitä ei koskaan tuotu Suomeen, koska ei haluttu maksaa Suomen veroja. Jotenkin rahat päätyivät Ghanaan, jossa Elomaa tiettävästi on oleskellut pidempiäkin aikoja. Kimmo Elomaa myöntää nostaneensa rahat, mutta sanoo niiden silti olevan vaimon rahoja, eikä hänen.
Kike Elomaa on sanonut, ettei tiedä mitään tuosta reilun 120 000 rahanostosta eikä sitäkään, että hänen rahojaan on syystä tai toisesta ollut Ghanassa. Kike Elomaata ei epäillä rikoksesta.
Onko Kimmo Elomaa ollut niin ovela veronvälttelijä, että hän on onnistunut piilottamaan ainakin 121 000 euroa Länsi-Afrikkaan jopa puolisoltaan? Sitä pohtii syyttäjä seuraavaksi.
Hipsteri nostaa lakkia. Täytyy kiittää toimittajia ICIJ:ssä ja Iltalehdessä, että näiden veijarien toimet tulevat yhä useammin päivänvaloon.