Nyt kun Turkkia ja Syyriaa runnellut maanjäristys on ollut uutisissa, mieleeni palasi uutinen joidenkin vuosien takaa. The Guardian nosti esiin Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen, jonka mukaan ilmastonmuutos voi osaltaan aiheuttaa maanjäristyksiä.

Maanjäristykset johtuvat tunnetusti siitä, että mannerlaatat liikkuvat ja hankautuvat toisiaan vasten. Välillä niiden energia purkautuu järistyksinä.

Turkin ja Syyrian tapauksessa taustalla on Arabian laatan työntyminen pohjoiseen, mikä taas työntää pienempää Anatolian laattaa länteen päin. Turkki sijaitsee melkein kokonaan Anatolian laatalla.

Vähäisempi paine saa laatat liikkumaan

Yksittäisen järistyksen yhteyttä ilmastonmuutokseen tai säähän ei ole helppo todistaa. Chi-Ching Liun johtamassa tutkimuksessa kuitenkin osoitettiin yhteyksiä Taiwanin troppisten myrskyjen ja pienten maanjäristysten välillä.

Tutkijoiden päätelmän mukaan myrskyihin liittyvä ilmanpaineen lasku olisi riittävä tekijä maanjäristysten laukaisemiseen. Jos laattojen liike on jo pidempään kerännyt energiaa, ei tarvita suurtakaan paineen laskua, niin järistys pääsee purkautumaan.

Tutkijat esittivätkin, että myrskyt saattavat toimia ikään kuin varaventtileinä, jotka päästelevät kerääntyvää energiaa purkautumaan. Näin ne saattavat myös estää suuria järistyksiä.

Turkissa oli jo odotettu isompaa järistystä, sillä viimeinen vuosisata oli ollut yllättävän hiljainen. Purkautumatta olevaa energiaa oli siis kerääntynyt. Nyt tapahtuneiden järistysten yhteyttä säähän tai ilmastonmuutoksen ei kuitenkaan ole osoitettu.

The Guardian kertoo myös, että Miamin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan poikkeuksellisen suuret sademäärät saattavat nekin myötävaikuttaa maanjäristyksiin. Tutkija Shimon Wdowinski esitti, että sateiden tähden syntyneet maanvyörymät saattavat keventää maankuoren painetta niin paljon, että maanjäristys pääsee lähtemään liikkeelle.

Sademäärillä näyttää olleen yhteys ainakin Haitin vuoden 2010 ja Nepalin vuoden 2015 tuhoisiin maanjäristyksiin. Nasa on samaan tyyliin ennustanut, että kun pohjoisnavalla jääpeite sulaa, sen alla olevat mannerlaatat pääsevät liikkumaan vapaammin.

Rakennukset ovat suurin tappaja

Itse maan liikkuminen ei ole ihmiselle useinkaan se suurin vaara, mutta taloille ja muulle infralle se tietenkin on. Sitä kautta maanjäristykset ovat ihmisille sekä vaarallisia että traagisia.

Maanjäristysherkillä alueilla voidaan ennakoida tuhoja ja rakentaa maan liikkeitä kestäviä rakennuksia. Surullista kuitenkin on, että usein luonnonkatastrofeissa kärsivät ihmiset, joilla jo muutenkin menee huonosti. Väestöntiheys on usein suuri, varoitusjärjestelmät huonoja ja infrakin varsin heikosti tehtyä. Ihmisillä ei siis ole resilienssiä, eli tässä yhteydessä kestokykyä.

Nytkin kuolonuhreja oli paljon osittain siksi, että järistysalueella asuu paljon syyrialaispakolaisia. Onkin sanottu, että kotinsa jo kerran menettäneet ovat joutuneet elämään kauhujaan uudestaan maanjäristyksen tähden.

Kuva: Shutterstock. Kuvassa pelastustöitä Turkin Izmirissä lokakuussa 2020.