Pelastaako McVegan meidät kaikki?

Pikaruokaketjun aluevaltaus kertoo ainakin kasvisruokamuodin läpimurrosta. Mutta onko se kuitenkin vain ylikulutuskulttuurin viimeisin kikka saada meidät jatkamaan porskuttelua kuin ennenkin?

Mainio verkkojulkaisu Antroblogi nosti sivuilleen äskettäin McVegan-hampurilaisen. Kyseinen blogi tarkastelee maailmaa antropologisin silmin, ja tällä kertaa tohtorikoulutettava Juuso Koponen silmäilee ruokaa puhtauden ja epäpuhtauden näkökulmasta vähän hymyssä suin. Melkein joka puolella maailmaa on sallittua syödä jotain ja karttaa jotain muuta – niin myös meillä. Vegaanien ruokakiellot ovat Koposen mukaan lähes uskonnollisia, ja moni länsimainen henkilö tulistuu silmittömään raivoon, kun Aasiassa syödään koiria.

Mutta McVeganiin. Tampereelta alkanut kokeilu on levinnyt ympäri Suomen ja Ruotsin, ja esimerkiksi päivystävä anarkisti Suvi Auvinen on tehnyt lähes kritiikittömän vierailun yhteen maailman suurimmista pikaruokaketjuista. Massat saadaan eettisemmän mätön piiriin, mikä on monella tapaa positiivinen homma.

Kasvispitoisempi ruokailu vähentäisi kasvihuonepäästöjä ja tarjoaisi paljon enemmän ruokaa kasvavalle väestölle maailmassa. McVeganhan on suorastaan kehityspoliittinen veto. Tavallaan.

***

”Filosofi Slavoj Žižek on esittänyt, että jälkiteollinen kapitalismi pyrkii esittämään toimintansa yhä eettisempänä. Kuluttajaa viekoitellaan lupauksella eettisemmästä kuluttamisesta, vaikka talouden rakenteet pysyvät samanlaisina kuin ennenkin. McVegan voi poistaa yhtälöstä eläinten kärsimykset, mutta ei muita kapitalismin ongelmia. Vaikka valitsisit kasvishampurilaisen, valitset silti kapitalismin”, Koponen kirjoittaa.

Toisin sanoen: kasvispurilainen tehotuotetun lihan suuryrityksen valikoimassa on viherpesua. Kapitalisti on myös ovela. Hän on haistanut uuden markkinan, ja tarjoaa sille tuotteita.

”Antropologi Marvin Harrisin kulttuurimaterialistista lähestymistapaa soveltaen voisi myös väittää, että viime kädessä kasvisruoka yleistyy, koska sen tuottaminen on yhdyskuntataloudellisesti edullisempaa. Näin McVegan ei ole niinkään esimerkki edistyksen riemuvoitosta. Kyse on vain eräästä vastauksesta tehostamisen problematiikkaan”, Koponen jatkaa.

***

Omista antropologian opinnoistani on jo yli kymmenen vuotta. Muistan, etten koskaan oikein tykännyt Harrisista. Muistan senkin, että Pierre Bourdieu tuntui vastaavaan moneen graduni kysymykseen aika kivasti. Ja minusta hän vastaa nytkin aika kohtuullisesti kuvitteelliselle McVegan-Harrisille.

Sanoisin, että kasvisruokamuodissa on kyse ennemminkin bourdieulaisesta habituksesta ja ihmisen halusta erottautua muista – ja samalla identifioitua tiettyyn jengiin, saada sosiaalista pääomaa ja hyvää fiilistä. Jos kyse olisi vain taloudesta, niin kai McVegan olisi syntynyt Texasissa Tampereen sijaan?

Varmasti moni vegaani haluaa myös pelastaa maapallon ja sen eläimet, ei sillä.

***

Mutta Bourdieu ja Žižek voivat olla oikeassa samaan aikaan. Kyllä, kaikki ulkona syöminen on kapitalismia: aineet hankitaan suurista tukkuliikkeistä yleensä mahdollisimman halvalla, jalostetaan ja myydään nälkäisille puurtajille. Voi olla, että suuren McDonald’sin tukeminen on epäilyttävämpää lounastamista kuin kiinalaisten pitämän sushipaikan tai thaimaalaisen kulmakuppilan.

Mutta aitoa kapitalismin vaihtoehtoa on näin kaupunkioloissa aika vaikeaa keksiä (jos niin haluaisi tehdä). Voisin tietenkin kiertää luomupiirejä, dyykata ja tehdä ruokani itse – pienessä määrin myös kai viljellä sitä –, mutta epäilenpä, että tehokkaimmin pelastan maailmaa sillä, että syön kuitenkin kulmakuppilassa ja teen toimistohommia paremman maailman puolesta. Sen sijaan että kuokkisin tuolla routaista tilkkua. Osaan nämä naputteluhommat kuitenkin aika paljon paremmin.

No, Koponen sanoikin minulle blogin ulkopuolella, että Žižekin mukaan teoretisoinnin tarkoituksena ei välttämättä olekaan tarjota ratkaisuja, vaan osoittaa, miten syvässä liemessä tässä ollaan.

Auvinen sanoo, että McVegan normalisoi veganismia ja on siksi hyvä. Maailmanpelastuksen käytännön näkökulmasta Auvinen ja McDonald’s voittavat mielestäni tämän erän Slavoj Žižekiä vastaan. Vaikka en minä silti taida mäkkiin mennä lounaalle tänäänkään.

Kuva: French Landscape Hunter / CC BY-NC-ND 2.0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *