Puhetta maailmasta 2: Koulutus ja kaikki muukin on laitettava uusiksi – keksijä Perttu Pölönen puhuu podcastissa disruptiosta

Futuristi Perttu Pölönen sanoo, että vanhan parantaminen ei riitä. Teknologisten loikkien maailmassa on laitettava kaikki uusiksi. Siinä Myanmarin kaltaisilla valtioilla voi olla etulyöntiasema meihin melko tyytyväisiin suomalaisiin nähden.

Tulevaisuuden menestys ei piile luonnonvaroissa eikä halvassa työvoimassa. Ei veroparatiiseissa eikä edes asearsenaalissa. Tulevaisuus on pääkopassa, ideoissa ja koulutuksessa. Näin sanoo Puhetta maailmassa -podcastin vieras, keksijä Perttu Pölönen.

Pölöstä lienee syytä kuunnella, sillä hänet on palkittu ”luovimpana suomalaisena” kasvuyritystapahtuma Slushissa. Nuori mies on käynyt piilaaksossa Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan Singularity Universityn ja tullut nimetyksi huippuyliopisto MIT:n Innovators Under 35 Europe -listalle. Speakersforumissa hän on ollut vuoden tulokas puhuja. Perttu on siis kaikin puolin erinomainen edustaja puhumaan informaatioteknologian tuomasta murroksesta maailmaan.

Koulu on vanhentunut. Niin Pölöselle on sanottu ympäri maailman, Kaliforniasta Myanmariin. Hänen intohimonsa on koulutuksen kehittäminen, ja yksi areena missä hän sitä tekee on juuri Myanmar, tuo köyhä valtio Kaakkois-Aasiassa, joka yrittää avautua maailmalle pitkän sotilasdiktatuurin jälkeen.

Pölösellä on perustanut myanmarilaisen ystävänsä Hla Hla Winin kanssa kansalaisjärjestö 360ed Myanmar, joka on lähtenyt kehittämään koulutusta uusiksi. Koulukirjoissa eläimet heräävät mobiililaitteiden avulla eloon ja atomeja pääsee katsomaan 3d-malleilla. Tulevaisuudessa opettajat voidaan virtuaalisesti teleportata Suomeen tai Kaliforniaan katsomaan, miten luokkahuoneissa toimitaan muualla.

Suomi voi jäädä jälkeen

Pölösen lempitermi on disruptio. Se tarkoittaa sitä, ettei enää kehitetä hiljalleen vanhoja systeemejä paremmiksi, vaan heivataan kaikki vanha pois ja tehdään kokonaan uutta. Uber, Airbnb ja Amazon tekivät niin omilla aloillaan, ja samaa voitaisiin tehdä valtionhallinnossa ja koulutuksessa, Pölönen väittää.

Suomelle on iso riski, että meillä on kaikki aika hyvin. Ei uskalleta ajatella asioita kokonaan uusiksi, koska ei haluta hylätä ihan hyvin toimivaa systeemiä. Tulevaisuuden ratkaisut kehitellään ehkä siksi muualla kuin meillä. Myanmarin koululaitosta ei voi paljoa enää huonontaa, mutta netti ja kännykät toimivat, joten siellä löytyy uskallusta kokeilla jotain aivan uutta.

Kehitysmaat ovat siitä hyviä paikkoja kokeilla uutta, että mokien hinta on verrattain pieni. Virheitä pitää tehdä ja paljon, ja niiden sietokyky voi olla paljon suurempi Myanmarissa kuin Suomen Opetushallituksessa.

Toinen etu on usein vähäinen sääntely.

Globaalissa maailmassa käy helposti niin, että uusinta teknologiaa kehitetään siellä, missä säätely on heikkoa. Singaporessa on perinteisesti yrittäminen kukoistanut, ja uutena ilmiönä on drone-lennokkien suuri suosio ja kehitystyö Uudessa-Seelannissa, jossa on niitä saa lennättää melko vapaasti.

”Mikä voisi Suomessa olla sellainen juttu, jossa maailmanluokan kehitys keskittyisi tänne?” Pölönen kysyy.

Yksi huojennus Pölösellä meille suomalaisille on: hän muistuttaa, ettei meidän tarvitsekaan olla maailman ensimmäinen uusissa asioissa. Jos koulutukselle keksitään uusia malleja Myanmarissa, kelkkaan ehtii. Mutta pitää olla ripeä.

”Täytyy olla nopea kakkonen eikä hidas vitonen”, Pölönen sanoo.

Uusien juttujen keksijöistä harvoin tulee markkinajohtajia maailmassa – vaan niistä jotka hyppäävät mukaan ja vievät ajatuksia eteenpäin.

Politiikka ei nappaa

Perttu Pölönen on nuori ihminen. Hän on syntynyt vuonna 1995. Voisi miettiä, että koulutus on hänelle lähellä sydäntä siksi, että omista kouluvuosista on niin vähän aikaa.

Mutta hän muistuttaa podcastissamme yhdestä seikasta, joka tekee koulutuksesta meille kaikille tärkeämpää kuin koskaan ennen: nykynuorten ikäluokka on suurin ikäluokka maailmassa koskaan. Siellä on melkoisesti väliä, mitä he ajattelevat asioista.

Yksi trendi on, että tämä ikäluokka on erittäin huonosti edustettuna poliittisessa päätöksenteossa. Heitä ei ehkä päästetä mukaan, mutta harvaa politiikka myöskään kiinnostaa. Pölösen mukaan nuoria kyllä kiinnostaa vaikuttaa maailman tilaan ja muuttaa juttuja, mutta politiikka ei ehkä edes tule mieleen kun keinoja aletaan kelailla.

Mikä sitten tulee ja mihin maailma menee? Kannattaa kuunnella tämänkertainen jakso.

Perttu Pölönen haluaisi uudistaa kaiken. Kuva: Esa Salminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *