Puhe palavasta sademetsästä Brasiliassa tuntuu jo vähän laantuneen. Palaan siihen kuitenkin vielä vähän.
Amazonin sademetsän polttaminen on kamalaa, ja on erityisen pöyristyttävää, että Brasilian presidentti viis veisaa alkuperäiskansoista ja luonnon monimuotoisuudesta.
On hyvä, että ihmiset ovat huolestuneet, ja moni järjestö on mediahuomion avulla saanut kipeästi kaipaamiaan lahjoitusvaroja metsiensuojeluun. Mutta olen viime aikoina miettinyt, pyhittääkö tarkoitus keinot. Näyttää nimittäin siltä, että julkisessa keskustelussa pyörii myös väitteitä, jotka eivät ole totta.
Forbes-lehti haastatteli ekologi Daniel Nepstadia, joka on työskennellyt Brasilian Amazonian parissa yli 30 vuotta. Nepstadin viesti oli yllättävä: sademetsä ei pala tänä vuonna juurikaan keskivertoa enempää.
Metsäpalot ovat kyllä nyt 80 prosenttia suuremmat kuin viime vuonna, mutta vain seitsemän prosenttia suuremmat kuin on ollut kymmenen vuoden keskiarvo. Ne ovat tänä vuonna paljon pienemmät kuin vuosina 2010, 2007 tai 2005. Tässä mielessä mediassa käyty puhe ennätyksellisistä paloista on liioiteltua ja harhaanjohtavaa.
Itse asiassa Nepstad sanoo, että sademetsäpalot eivät ehkä ole riehuneet tänä vuonna erityisen kovasti, vaikka metsäpalot olisivatkin. Amazonia palaa hiljaisemmin lehvästöjen alla. Ilmakuvat roihuavasta metsästä ovat useimmiten kuivilta alueilta sademetsien laitamilta tai muualta maasta.
Hyvä uutinen on se, että Brasilian metsäkato on vähentynyt 70 prosentilla vuosien 2004 ja 2012 välillä. Bolsonaro on nyt kääntänyt tämän trendin.
* * *
Forbesin jutun jälkeen Nepstad sanoi Twitterissä, että hänen sitaattinsa irrotettiin kontekstista ja että hänen suuhunsa laitettiin asioita, joita hän ei sanonut. Artikkelin kirjoittaja Mike Shellenberger kysyy twiitin kommenteissa, mikä meni pieleen ja tarjoutuu korjaamaan virheet, mutta ei saa vastausta. Sittemmin uutissivusto Mongabay on perannut Forbesin artikkelin väite kerrallaan. Se on mielenkiintoista luettavaa.
Forbesin jutussa sanotaan, että 18–20 prosenttia Amazonian sademetsästä on metsäkadon uhan alla. Tämä heitto lepää Mongabayn mukaan hataralla pohjalla. Kymmenen vuotta sitten Mongabay itse kirjoitti, että yli puolet on vaarassa hävitä tai vahingoittua.
Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger taas sanoi Ylelle, että koko metsä voidaan menettää.
Forbesille (ja minulle) on sittemmin huomautettu, että kyse ei ole siitä, että metsä hakataan tai poltetaan kerralla. Yksittäisten vuosien metsäpaloja tärkeämpää on huomata, että metsäkato on kumulatiivista: kun kaadettu tai poltettu sademetsä ei kasva takaisin, seuraavan vuoden tuhot tulevat edellisten lisäksi.
Tutkijat pelkäävät myös, milloin saavutetaan niin sanottu tipping point, jonka jälkeen sademetsä alkaa muuttua savanniksi. Nepstad on varoitellut sen lähestymisestä ainakin kymmenen vuotta. Tähän Krögerin huolikin liittyy, vaikka Yle otsikoi uutisensa niin, että varomaton lukija näkee silmissään metsäpalon, joka uhkaa koko metsää nyt.
* * *
Toinen asia: Amazonia ei ole maailman keuhkot. Kyseessä on huono metafora ilmiölle, joka ei ole totta. Paljon näkee toisteltavan väitettä, että Amazonin sademetsä tuottaa 20 prosenttia maailman hapesta, mikä ei ilmeisesti ole lähellekään totta. Sademetsä kyllä tuottaa happea, mutta se myös käyttää sen oikeastaan kokonaan.
Hengitysilman kannalta merten plankton on paljon tärkeämpi hapen lähde.
Toisekseen keuhkometafora on jo lähtökohtaisesti surkea. Keuhkot toimivat niin, että ne ottavat happea sisään ja puskevat hiilidioksidia ulos. Sitäkään sademetsä ei tee.
Mutta tästä kyynisestä faktantarkastuksesta huolimatta metsää pitää tietenkin suojella. Ylen haastattelussa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen ja Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen molemmat korostavat, että Amazonin saademetsään on sitounut valtava määrä hiiltä. Kun metsää palaa, hiiltä pääsee ilmakehään, ja se on todella huono asia ilmastonmuutoksen kannalta.
Olen empinyt tämän tekstin kirjoittamista, koska toisaalta on hyvä asia, että ihmiset huolestuvat trooppisista metsistä. Ehkä joku jättää lihansyönnin tai ainakin brasilialaisen naudan ja brassisoijalla syötetyn lihan syömisen.
Idealisti voisi ajatella, että jos lopputulos on positiivinen, voi tarinaa vähän värittää. Mutta entä kun ihmiset saavat kuulla, että heitä on hyvän nimissä huijattu?
Itse ajattelen, ettei hyviäkään asioita kannattaisi ajaa totuuden kustannuksella. Netissä on jo tarpeeksi väritettyä, puolivalheellista ja polarisoivaa tietoa. Ja metsäkato on jo valmiiksi niin hurja asia, että sitä voisi vastustaa myös liioittelematta.
Blogitekstiä on päivitetty 20.9.2019 lisäämällä huomio, että tutkija Nepstad on sanonut Forbesin jutun irrottaneen hänen sitaattinsa kontekstista ja laittaneen sanoja hänen suuhunsa, sekä lisäämällä kappaleet kumulatiivisista metsäkadoista ja tipping point -huolista.
Heikki Välisuo
https://twitter.com/dnepstad1/status/1168928541389590536?s=19
Kannattaa tutkia perusteellisemmin mittaustietoja ja hallitusten linjauksia.
Tuho lähti uudelleen nousuun nyk. pres. aikana.
En ehdi selvittää, mutta kaikki jutut ei täsmää keskenään.
Linkki kommenttiin
Sonja Finér
Hei!
– Toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää (Krögerin sitaattiin viittaamalla), pelko Amazonin menettämisestä ei perustu siihen, että pelättäisiin sen hakkaamista tai palamista kokonaan. Pelko perustuu siihen, että jälleen kiihtyvä metsäkato ajaa Amazonin lähelle pistettä, jossa metsäkato alkaa ruokkia itse itseään ja metsä muuttuu savanniksi. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tämä ns. tipping point on entistä lähempänä, ks. esim. https://e360.yale.edu/features/will-deforestation-and-warming-push-the-amazon-to-a-tipping-point
– Amazon on uutisotsikoissa siksi, että Jair Bolsonaron myötä Brasilian metsäpolitiikassa on tapahtunut dramaattinen käännös. Brasilia sitoutui alunperin Pariisin sopimuksessa metsäkadon vähentämiseen ja metsitykseen – nyt se toimii täysin sitoutumustensa vastaisesti. Jutussa viitataan kontekstista irrallaan siihen, että metsäpalot tänä vuonna ovat olleet pienemmät kuin jonain aiempina vuosina. Tämä on kummallista ongelman vähättelyä: poltettu sademetsä ei useinkaan kasva takaisin ja siksi se millä on väliä, on metsäpalojen (ja niiden taustalla olevien hakkuiden) aiheuttama kumulatiivinen metsäkato. Kumulatiivinen metsäkato on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen.
– Amazonin roolia maapallon hapen tuotannossa on tosiaan liioiteltu ja tämä virheellinen fakta on elänyt vuosikymmeniä. Hyvä, että asian oikea laita on noussut nyt julkisuuteen tutkijoiden lukuisissa puheenvuoroissa. Amazon tuottaa ylöspäin pyöristetysti 20% MAAekosysteemien tuottamasta hapesta. Kun otetaan huomioon merissä tapahtuva hapen tuotantoa, Amazon vastaa 9% hapen tuotannosta. (http://www.yadvindermalhi.org/blog/does-the-amazon-provide-20-of-our-oxygen) Kuten jutussa todetaan, Amazon hengittää myös itse eli se käyttää saman verran happea kuin se tuottaa. Se, että jutussa annetaan ymmärtää, että tämä vuosikymmeniä vanha väärinkäsitys olisi jonkinlainen salajuoni värittää totuutta hyvien asioiden ajamiseksi on todella kyyninen näkemys.
– Metsäkatoa vähättelevän Kehityslehden jutun lähteenä on käytetty amerikkalaisen bisneslehti Forbesin juttua, josta haastattelun antanut tutkija on irtisanoutunut ja kertonut sitaattejaan käytetyn kontekstistaan irrotettuna ja vääristeltynä (https://twitter.com/dnepstad1/status/1168928541389590536).
Laajemmin Kehityslehden lähteenään käyttämän Forbesin jutussa olleet virheet ja harhaanjohtamiset on perattu täällä: https://news.mongabay.com/2019/08/michael-shellenbergers-sloppy-forbes-diatribe-on-amazon-fires-commentary/
Linkki kommenttiin
Esa Salminen
Hei
Kiitos kommenteista. Ensin haluan kommentoida kahta väärinkäsitystä, sitten koetan vastata kaikkeen parhaani mukaan.
Ensin: Kyseessä ei ole Kehityslehden artikkeli ja toimituksellista sisältöä, vaan blogiteksti, jonka sisällöstä vastaan itse mielelläni. Toki lehtien sivuilla oleviin blogiteksteihin juridisesti ulottuu päätoimittajavastuu, mutta blogi on kuitenkin eri asia kuin lehden juttu.
Toiseksi en ole tarkoittanut maalailla salajuonia. En tietenkään ajattele, että esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt ovat keksineet valheellisia väittämiä asiansa tueksi. Viittasin siihen, että palojen ja mediamyllyn ollessa kuumimmillaan monet ihmiset jakoivat kritiikittä ”maailman keuhkot palavat, nyt pitää auttaa” -tyylistä sisältöä. Halusin sanoa, että valheellisen tiedon levittäminen hyvien tarkoituksien edistämiseksi ei ole oikein. Osa varmasti toisti ja levitti väitteitä tietämättä, että ne eivät ole totta, mutta koska keuhkoväite tosiaan on vanha virhe, epäilisin että osa kyllä sen tiesi, mutta jakoi silti, koska asia on tärkeä. Tässä voin olla väärässä ja jos niin on, se on toki silloin kyynisyyttä.
Mutta totta, en ollut huomannut Mongabayn perkausartikkelia ja sitä, että Nepstad on sittemmin sanonut, että sitaatit on irroitettu kontekstista. Lisäsin tekstiin kappaleen tästä, sekä huolen kumulatiivisista paloista ja tipping pointista. Ilmeisesti Forbesin jutussa ollut heitto siitä, että 18–20 prosenttia metsistä saatetaan menettää, on hataralla pohjalla, joten lisäsin tästäkin huomautuksen.
Vaikeaa tosin on tietää, mikä tarkkaan ottaen Nepstadin mielestä on irti kontekstista ja mitä hänen suuhunsa on laitettu, koska vaikka toimittaja kysyy tätä Twitterissä Nepstadin statuksen kommenteissa ja sanoo korjaavansa virheet, Nepstad ei vastaa. Nepstadin kiisto jää vähän irralliseksi heitoksi, jos sitä ei yksilöi. Etenkin sanojen suuhun laittaminen on vakava syytös, kuten toimittajakin twiiteissään sanoo.
Se miksi halusin kirjoittaa, että metsät eivät pala vuositasolla ennätysvauhtia, johtuu siitä, että aika monet sanovat päinvastaista. Esimerkiksi CNN julkaisi tällaisen uutisen: Brazil’s Amazon rainforest is burning at a record rate, research center says (https://edition.cnn.com/2019/08/21/americas/amazon-rainforest-fire-intl-hnk-trnd/index.html).
Kun juttua lukee, löytää tutun keuhkoväitteen lisäksi sen, että ennätyksen mittaushistorian alkupää on 2013. Otsikko sinänsä siis on totta, mutta minusta se johtaa lukijoita harhaan, koska Amazonin metsäpalot ovat kuutta vuotta pitkäaikaisempi ongelma.
Tämä menee enemmän Ylen kuin Krögerin piikkiin, mutta muistutan, että linkkaamani Ylen jutun otsikko on: ”Maailman keuhkot palavat Amazonin alueella, kauppasopimusten jäädyttäminen voisi auttaa – Tutkija pelkää: ”Koko sademetsä saatetaan menettää”” Tällaisen otsikon julkaiseminen ja levittäminen johtaa ihmisiä harhaan, ja sitä yritin tekstilläni tuoda ilmi – tuosta tulee somea silmäilevälle taatusti sellainen olo, että metsä palaa, ja kohta sitä ei enää ole. Tämä mielikuva on uskoakseni iso syy sille, miksi metsäpalot saivat niin suuren huomion.
Itse jutussa Kröger puhuu enemmän metsästä hiilivarastona, kuten monet muutkin tutkijat. Ja kuten blogitekstissäni myös kirjoitan, tämä on suuri huoli.
Linkki kommenttiin
Opiskelija
Kiitos kiinnostavasta ja hyviä huomautuksia sisältävästä kirjoituksestasi. Tekstisi on hyvin perusteltu ja minusta oli todella mukava tulla tietoiseksi näistä faktoista, joilla korjasit muiden huolimattomia väitteitä. Uusista tiedoista huolimatta olen edelleen todella huolissani Amazonin sademetsistä ja jatkan entiseen tapaan boikotteja ja puhumista niiden suojelemisen puolesta! 🙂
Linkki kommenttiin