Koronaviruksen aiheuttama pandemia, talousvaikeudet ja liikkumisen rajoitukset vaikuttavat ihmisten elämään varmaankin kaikkialla maailmassa.

Lehdissä on puhuttu, että korona saattaa aiheuttaa ”raamatullisen nälänhädän”, ja että nälkä tappaa ennen virusta. Hätäapua antavat tahot ovat käyttäneet vastaavia viestejä varainkeruussaan.

YK:n julkaisema The New Humantarian -verkkolehti kirjoittaa, että varoitukset saattavat sisältää hieman turhan väritettyä kieltä ja vanhaa dataa.

On totta, että Maailman ruokaohjelma WFP:n ja elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n yhteisessä raportissa kesällä sanottiin, että maailmassa saattaa olla vuoden loppuun mennessä 121 miljoonaa nälkäistä enemmän kuin nyt, ja suurin osa heistä kriisivaltioissa Afrikassa. Mutta lehden haastatteleman virkamiehen mukaan luvut perustuivat maalis-huhtikuun lukuihin, joissa oletettiin, että lockdown-tyyliset olosuhteet jatkuisivat paljon pidempään kuin ne ovat jatkuneet.

Numeroissa otettiin huomioon olemassa olevat konfliktit, ja ne yhdistettiin alustaviin mallinnuksiin pandemian mahdollisista vaikutuksista.

* * *

Ihan niin synkästi ei vaikuta käyneen, mikä on tietenkin hienoa. Monet Afrikan maat ovat alkaneet avata rajoituksia, ja taloudellinen toiminta on päässyt jatkumaan.

The New Humanitarian keräsi tietoa ruokakorien hinnoista ja sisällöistä ja haastatteli puolentusinaa perhettä, joita se on seurannut kuivuuksien tähden jo pidempään. Hyperbola uhkaavasta koronanälänhädästä vaikuttaa liioitellulta, vaikka ihmisten näkemykset vaihtelivat suuresti maittain.

Somaliassa valiteltiin töiden loppuneen kuin seinään, Keniassa taas sanottiin, että nyt menee jo paremmin, kun rajoitukset poistuivat jo heinäkuussa. Zimbabwessa todettiin, että tilanne on edelleen vaikeasti ennustettavissa, mutta parempaan päin oltiin menossa.

* * *

Todellisuus onkin jälleen monisyisempi ja vähän tylsempi kuin lehdissä tai kliseisimmässä varainhankinnassa haluttaisiin maalata.

The New Humanitarianin haastattelemien avustustyöntekijöiden mukaan ei saisi unohtaa pidempiaikaisia konflikteja ja talouskriisiä.

“Me yritämme palata normaaliin, joka on uusi normaali”, sanoo Norjan pakolaisavun neuvonantaja Jeremy Taylor lehdelle.

”Jotkut viime vuosien kehitysaskeleet on saatettu menettää, emmekä vielä tiedä, millaiset ovat pandemian monitasoiset vaikutukset. Uusi normaali voi olla vaikeampi ja monimutkaisempi kuin menneisyys.”

Koetapa tuolla sitaatilla saada lahjoituksia tai klikkiotsikoita. Voi tietenkin olla, että pandemia vielä aiheuttaa nälänhätää. Mutta kun sellainen avunpyyntö tulee vastaan, niin voi olla tarpeen kysyä, perustuuko se maaliskuun arvauksiin vai tuoreimpaan saatavilla olevaan tietoon.

Kuva: Pixabay