Kehitysyhteistyön asiantuntijasta yrityskonsultiksi

Työttömiksi jäävät kehitysyhteistyön ammattilaiset voisivat auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä avaamaan uusia markkinoita, ehdottaa Finpron Seppo Keränen.

Kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset ovat johtaneet yhteistoimintaneuvotteluihin kansalaisjärjestöissä. Kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Kepasta arvioidaan, että järjestöistä voidaan joutua irtisanomaan jopa 200 työntekijää. Tämä olisi 30–40 prosenttia palkatusta henkilöstöstä.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyötehtävistä vähennetään 35 henkilötyövuotta.

Finpron asiantuntija Seppo Keränen arvioi, että osa työttömiksi jäävistä asiantuntijoista voisi löytää töitä liike-elämästä. Finpro edistää yritysten kansainvälistymistä. Moni pieni ja keskisuuri suomalainen yritys on kiinnostunut hakemaan kasvua kehitysmaista.

”Yritykset tarvitsevat kehitysmaiden kulttuurin tuntijoita, joiden avulla tuotteita ja palveluja voidaan räätälöidä paikallisiin oloihin. Apua tarvitaan myös kontaktien ja asiakkaiden etsintään.”

Harva pk-yritys pystyy tarjoamaan vakituista työtä. Keräsen mukaan kyse olisi lähinnä konsultin ja neuvonantajan tehtävistä. Hänestä juopa kehitysyhteistyön ja liike-elämän välillä kannattaa unohtaa. Konsultin tai neuvonantajan pitäisi lähteä kehittämään rohkeasti uudenlaisia yhteistyökuvioita yritysten ja avustusjärjestöjen välille.

”Hyvän tekeminen voi olla myös myyntiä.”

”Hyvän tekeminen voi olla myös myyntiä, joka edistää kehitystä esimerkiksi parantamalla opetuksen tasoa tai puhtaan veden saantia.”

Keräsen mielestä suurin ongelma on, että kehitysyhteistyön ammattilaiset ja yritysten edustajat tuntevat heikosti toistensa toimintaa. Apuna voisi käyttää niin kutsuttuja resurssipooleja, joihin kerättäisiin tietoa yksittäisten henkilöiden, järjestöjen ja yritysten osaamisesta esimerkiksi tietyssä kehitysmaassa, kuten Keniassa.

Suuryhtiöissä ei töitä

Myös suuret suomalaisyhtiöt ovat entistä kiinnostuneempia kehitysyhteistyön kohdemaista, joiden talous kasvaa kohisten. Yhtiöt tarjoavat kuitenkin vähän töitä kehitysyhteistyön ammattilaisille.

Makasiini_Talous-kasvaaHissiyhtiö Kone myy tuotteitaan ja palvelujaan monissa Suomen kehitysyhteistyön kohdemaissa mutta toimii lähinnä paikallisten kumppaneidensa kautta. Afrikassa Koneella on toimipisteet ainoastaan Etelä-Afrikassa, Keniassa, Ugandassa ja Egyptissä. Niissä paikalliset työntekijät vastaavat hissien huollosta ja myynnistä.

Konepajayhtiöt Outotec ja Metso toimivat Sambian ja Mosambikin kaltaisissa maissa, jotka tuottavat mineraaleja, öljyä ja kaasua. Näissä maissa yhtiöiden henkilöstö koostuu lähinnä paikallisista työntekijöistä, jotka vastaavat asiakkaille myytyjen laitteiden huollosta.

Niukasta tiedotuslinjastaan tunnettu Nokia ei avaa käytäntöjään.

”Yleisesti voidaan sanoa, että paikallisen kulttuurin tuntemus auttaa aina ja työtehtäviin pyritään löytämään parhaat kandidaatit”, Nokian viestintäpäällikkö Jaakko Koskinen toteaa.

TEKSTI MATTI REMES

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Syyskuu 3/2015