Niiden ongelmat ovat myös Suomen ongelmia

Hauraiden valtioiden ongelmat ovat globaaleja, kuten terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta, ulkoministeriön neuvonantaja Tanja Viikki sanoo.
 

Tanja Viikki, millaisia hauraat valtiot ovat?

”Kansainvälisesti sovittua hauraan valtion määritelmää ei ole, Suomellakaan ei ole omaa. Aihe on arka, sillä hauraat valtiot eivät halua tulla leimatuiksi.

Hauraita valtioita yhdistää se, että ne ovat läpikäyneet väkivaltaisen konfliktin tai konflikti saattaa joiltain osin vielä jatkua. Hallinto on huonoa, eikä valtio pysty tarjoamaan kansalaisilleen turvallisuutta, oikeutta tai peruspalveluja. Eliitin ja kansalaisten välinen kuilu on usein syvä.

Suomi päättää avustaan hauraille valtioille tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä Suomi tukee esimerkiksi Afganistania, Somaliaa ja Myanmaria.”

Vuoteen 2018 mennessä noin puolet maailman köyhistä ihmisistä asuu hauraissa valtioissa.

Miksi ulkoministeriössä valmistellaan toimintaohjetta Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön hauraissa valtioissa?

”Köyhyys on suuri ongelma hauraissa valtioissa, eikä kehitysyhteistyö ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. YK:n vuosituhattavoitteet jäävät suurelta osin saavuttamatta.

Ongelmallista hauraissa maissa on sovittaa yhteen eri toimijoita, toimintamuotoja ja rahoitusinstrumentteja. Valtion perusrakenteiden luominen on tärkeää. Se ei kuitenkaan ole kestävää, ellei valtion ja sen kansalaisten välille synny luottamusta.”

Suomi haluaa parantaa kehitysyhteistyön tuloksia ja tehokkuutta. Samaan aikaan lisätään yhteistyötä epävakaissa hauraissa maissa. Eikö tässä ole ristiriita?

”Kehitysyhteistyön lähtökohta on köyhyyden vähentäminen. On arvioitu, että vuoteen 2018 mennessä noin puolet maailman köyhistä ihmisistä asuu hauraissa valtioissa.

Hauraat valtiot luovat hauraita alueita, ja hauraiden valtioiden ongelmat ovat aina lopulta globaaleja ongelmia, kuten terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta. Ne voivat vaikuttaa myös Suomeen.”

Kehitysministeri Pekka Haavisto valittiin äskettäin hauraiden valtioiden kehitystä edistävän International Dialogue on Peacebuilding and Statebuilding -foorumin rinnakkaispuheenjohtajaksi. Mitä se merkitsee?

”Puheenjohtajuuden tehtävänä on tehostaa kehitysyhteistyötä hauraissa valtioissa. Myös kehityksen ja turvallisuuden yhteys otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rauhan ja vakauden saamista mukaan vuoden 2015 jälkeisiin globaaleihin kehitystavoitteisiin.”

 

TANJA VIIKKI

IKÄ: 39

TYÖ: Ulkoministeriön konfliktien ja yhteiskuntakehityksen neuvonantaja vuodesta 2013

KOULUTUS: Yhteiskuntatieteiden maisteri

URA: Kansainvälisissä tehtävissä ja operaatioissa Afganistanissa ja Kosovossa vuosina 2002–2010 ja Kriisinhallintakeskuksen tutkijana vuosina 2011–2012

 

TEKSTI LAURA RANTANEN

KUVA EEVA ANUNDI

Maaliskuu 1/2014