Yhteiskuntatieteissä on pitkään tiedetty, että sekularisaatio eli uskonnon merkityksen väheneminen ja taloudellinen vaurastuminen kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Köyhissä maissa ja suurten maiden köyhillä alueilla ollaan uskonnollisempia kuin rikkaammilla seuduilla.

Mutta miten päin se tapahtuu? Tuntuisi äkkiseltään luontevalta, että uskon arvo pienenee kun taskussa alkaa olla rahaa ja elämässä muutakin turvaa kuin pyhyys ja toivo armosta.

Mutta tänä vuonna väestötieteilijä Damien Ruckin johtama tutkimusryhmä julkaisi Science Advances -journaalissa tutkimuksen, jonka mukaan ainakin 1900-luvulla on käynyt nimenomaan toisin päin: ensin jää Jumala, sitten tulee rahaa.

* * *

Ihmismieli on sellainen, että se näkee syy-yhteyksiä, jos sille näyttää kaksi peräkkäin tapahtuvaa asiaa. Ajatellaan, että uskonnon hylkääminen aiheuttaa sen, että ruvetaan vaurastumaan. Näin se ei välttämättä kuitenkaan ole. Meillä on tapana nähdä syy-yhteyksiä siellä, missä niitä ei ole.

Tilastollisesti on nimittäin selvää, että 2000-luvulla on selvä korrelaatio uima-altaisiin hukkuneiden määrän ja Nicolas Cage -elokuvien välillä. Mitä enemmän elokuvia, sitä useampi hukkuu uima-altaaseen. Mutta syy-yhteyttä näillä ei luultavimmin ole.

No, uskonnollisuudella ja vaurastumisella on ehkä suorempi linkki, mutta voi olla, että sekularisaatio ja vaurastuminen johtuvat molemmat jostain kolmannesta syystä.

* * *

Tutkijat havaitsivat nimittäin myös, että ennen vaurastumista yhteiskunnissa on alettu hyväksyä yksilöiden oikeuksia ja valintoja kuten aborttia, avioeroa tai homoseksuaalisuutta. Se näyttäisi korreloivan hyvin vahvasti vaurastumisen kanssa. Toinen seikka on koulutus. Suurempi koulutustaso näyttäisi korreloivan talouden kasvun kanssa, mutta ei välttämättä uskonnon vähenemisen. Ihme kyllä.

Sekularisaatiolla ja suvaitsevaisuudella näyttää olevan hyvin vanha yhteys, ja niiden jälkeen usein tulee talouskasvua. Eli modernein termein: kun suvakkeja alkaa olla, rahaa tulee ja Jumala menee. Ainakin historiallisesti näin on käynyt. Vaikka näidenkään syy-yhteyttä ei aukottomasti osoitettu.

Olisitteko muuten arvanneet, että 1900-luvun aikana Saharan eteläpuolisessa Afrikassa uskonnon merkitys on romahtanut? Vuosisadan aikana niiden ihmisten osuus, jotka sanovat uskonnon olevan heidän ainoa uskomusjärjestelmänsä, on tippunut 75:stä 13 prosenttiin. Sellainenkin tiedonjyvä tutkimuksessa oli.

Tämä tutkimus on yksi lähtökohta, jota käytämme, kun myöhemmin tänä vuonna haastattelemme Puhetta maailmasta -podcastiimme professori Elina Vuolaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kannattaa siis pysyä kuulolla, ja ottaa sitä ennen haltuun kaksi ensimmäistä osaamme, joissa puhuvat Sitran Mari Pantsar ilmastonmuutoksesta ja keksijä Perttu Pölönen digitalisaatiosta.