Koronan ylikuolleisuus pahin Perussa, mutta Intiassa eniten kuolemia, kertoo WHO:n selvitys

Viralliset koronakuolemaluvut eivät kerro koko totuutta pandemian aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä.

Synkemmän kuvan saa, kun tarkastelee ylikuolleisuutta, eli sitä kuinka paljon pandemiavuosina kuoli ihmisiä enemmän kuin tavallisena vuonna. Maailman terveysjärjestö WHO julkisti selvityksen näistä luvuista toukokuussa, ja The New York Times teki oman analyysinsä luvuista tuoreeltaan.

Suhteellisesti eniten ylikuolleisuutta oli Latinalaisessa Amerikassa, Andien maissa Perussa (jopa 97 % normaalia enemmän kuolemia), Ecuadorissa (51 % enemmän) ja Boliviassa (49 % enemmän).

Yhteensä maailmassa pandemiavuosina kuoli melkein 15 miljoonaa ihmistä enemmän kuin olisi WHO:n arvion mukaan kuollut ilman koronaa. Kaikki heistä eivät kuolleet koronaan, vaan kuormittuneen terveydenhuollon tähden on voitu kuolla muihin tauteihin, WHO muistuttaa.

Intiassa melkein kolmannes kaikista ylikuolemista

Ihmismäärissä laskettuna eniten ylikuolleisuutta on ollut Intiassa: jopa 4,7 miljoonaa ihmistä, eli melkein kolmannes koko maailman ylikuolleisuudesta. Yhdysvalloissakin ylikuolleisuutta oli 932 000 ihmisen verran kahdessa vuodessa, eli 15 prosenttia enemmän ihmisiä kuoli kuin tavallisesti.

Intia ei tietenkään pitänyt tästä uutisesta. Harva poliittinen johtaja mielellään myöntää, että kansalaisia on kuollut paljon enemmän kuin johto on halunnut ilmoittaa. Intian virallinen totuus koronakuolemista on noin kymmenesosa WHO:n arviosta, vajaat puoli miljoonaa ihmistä.

Myös muissa maissa virallinen totuus on eri kuin WHO:n arviossa: Egyptissä kymmenkertainen määrä kuolleita, Pakistanissa kahdeksankertainen ja Venäjällä 3,5-kertainen.

Suomessa virallinen totuus on WHO:ta synkempi

Suomessa ylikuolleisuus näyttää WHO:n laskelmissaan olleen 2,5 prosentin luokkaa vuosina 2020–2021, eli yhteensä 2857 ihmistä. Se poikkeaa reippaasti THL:n raportista, jonka mukaan koronaan on Suomessa kuollut 4714 ihmistä.

Tämä johtuu siitä, että ylikuolleisuudessa ei oteta huomioon ihmisen kuolinsyytä. Tilastoissa Suomen kohdalla on monta kuukautta, jolloin ihmisiä on kuollut vähemmän kuin tavallisesti, ja tätä ”alikuolleisuutta” WHO selittää sillä, että esimerkiksi työtapaturmia ja liikennekuolemia on ollut vähemmän, kun ihmiset ovat olleet kodeissaan.

Australiassa, Japanissa ja Sri Lankassa ylikuolleisuus on kokonaisuudessaan miinuksella, eli liikkumisrajoitukset ja muut poikkeusolot vähensivät kuolemia kokonaisuudessaan. Kiinan tulos jäi nollille.

WHO ei myöskään erottele esimerkiksi poikkeuksellisten kuumuuksien tai konfliktien aiheuttamia kuolemia, eli osa joidenkin maiden ylikuolleisuudesta johtuu muustakin kuin pandemiasta ja sen lieveilmiöistä.

Kunnon dataa noin puolesta maailman maista

WHO:n tutkijat myöntävät jo tutkimuksessaan, että siinä on muitakin puutteita. Heidän käyttämänsä laskukaava laskee osassa maita väärin oletetut kuolemat, eli kuinka paljon ihmisiä olisi kuollut ilman koronaa.

Nature-lehti julkaisi kesäkuussa omat korjatut laskelmansa, joissa Saksan ylikuolleisuus laski selvästi ja Ruotsin nousi jonkin verran.

Suurempi ongelma on se, että melkein puolesta maailman maista ei ole saatavilla riittävän laadukasta, vertailukelpoista dataa. Käytännössähän maailmaan syntyy ja täältä kuolee paljon ihmisiä niin, että heitä ei joko kirjata mihinkään, tai ei ainakaan mihinkään sähköisiin rekistereihin, joihin tutkijoilla olisi pääsy.

Niinpä globaalit luvut tässäkin tutkimuksessa ovat arvioita, jotka on johdettu alueellisesta datasta. Eli ainakin Afrikan osalta ne eivät ole luotettavia, kuten WHO itsekin myöntää.

Kuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.