Hauraiden maiden kirous

Ebola-epidemiaa voisi hillitä pelkillä kumikäsineillä, mutta edes niille ei ole maksajaa.
 

Ebola-virus jatkaa voittokulkuaan Afrikassa, eikä sen laantumisesta näy merkkejä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että nykyisellä leviämisvauhdilla epidemiaan sairastuu marraskuuhun mennessä 20 000 ihmistä.

Mitä enemmän ihmiset matkustavat, sitä nopeammin myös Ebola-virus leviää. Kuvassa matkustajia tutkitaan Ebolan varalta elokuussa Jomo Kenyattan lentokentällä Nairobissa Keniassa.
Mitä enemmän ihmiset matkustavat,
sitä nopeammin myös Ebola-virus
leviää. Kuvassa matkustajia
tutkitaan Ebolan varalta elokuussa
Jomo Kenyattan lentokentällä
Nairobissa Keniassa.

Ebola-virus aiheuttaa kuumetta, heikkoutta, lihaskipuja ja kurkkukipua. Sen jälkeen tulee yskää, ripulia ja joissain tapauksissa sisäistä ja ulkoista verenvuotoa.

Ebola tappaa lähes puolet sairastuneista. Syyskuun loppuun mennessä Ebolaan oli kuollut yli 3 000 ihmistä. Epidemia alkoi Guineasta, jossa ihmisen arvellaan saaneen tartunnan hedelmälepakosta. Hedelmälepakoiden lisäksi tauti leviää muista villieläimistä ihmiseen ja ihmisestä toiseen ruumiineritteiden välityksellä.

Nykyinen epidemia on jo vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin aiemmat Ebola-epidemiat yhteensä. Tauti on vanha: ensimmäiset sairastapaukset löytyivät vuonna 1976 Sudanista ja läheltä Ebola-jokea Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Nyt virus on tartuttanut jo useiden maiden alueella.

Lähetystöneuvos Pirjo Virtanen ulkoministeriöstä kertoo, että Länsi-Afrikassa virus voi levitä helpommin kuin sen aiemmilla esiintymisalueilla.

”Länsi-Afrikan talousalueella voi liikkua vapaasti, ja siellä on paljon kauppayhteyksiä.”

Myös kulttuurissa on epidemiaa levittäviä piirteitä. Alueella on ollut tapana, että vainaja tuodaan kotiin hautajaisiin ja hautajaisvieraat koskevat ruumista.

Nyt vainajia on jouduttu polttohautaamaan. Tämä on aiheuttanut konflikteja ja saanut omaiset piilottelemaan ruumiita.

Myös talous kärsii

Pirjo Virtanen kertoo, että epidemia vaikuttaa myös Länsi-Afrikan valtioiden talouteen. Ebola-tauti on kohdellut kovimmin Guineaa, Sierra Leonea ja Liberiaa, jotka ovat köyhiä maita. Liberiassa tautiin on menehtynyt jo lähes 2 000 ihmistä.

Sierra Leone ja Liberia toipuvat pitkistä, kymmenisen vuotta sitten päättyneistä sisällissodista. Sierra Leonea pidetään esimerkkinä siitä, miten talous voidaan saada kasvuun sisällissodan jälkeen. Tämän hyvän kehityksen Ebola uhkaa katkaista.

Länsi-Afrikan taloudet perustuvat perinteisesti valtionrajat ylittävään kaupankäyntiin, joka on vaikeaa, kun lento- ja muut yhteydet hankaloituvat.

Myös kehityshankkeet viivästyvät, kun henkilökuntaa evakuoidaan.

Jos epidemia leviäisi laajasti Nigeriassa, sen öljy- ja kaasuteollisuus kärsisivät. Siellä Ebola-tartuntoja on löytynyt tähän mennessä parikymmentä.

Nigeria on väkirikas ja altis epidemialle myös siksi, että sen poliittinen tilanne on epävakaa ensi vuoden parlamenttivaalien ja terroristijärjestö Boko Haramin toiminnan vuoksi. Ylimääräinen levottomuus haittaa epidemian torjuntaa.

WHO:n mukaan myös Mali, Burkina Faso, Benin, Norsunluurannikko, Senegal ja Guinea Bissau ovat epidemiavaarassa.

Rokote vie aikaa

Hauraiden maiden perusterveydenhuolto ei selviydy Ebolasta. Epidemia kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, ja sairastuneiden hoito verottaa muuta perusterveydenhuoltoa.

”Tämän vuoksi alueella esiintyvät muut sairaudet, kuten malaria ja hiv/aids saattavat lisääntyä”, Pirjo Virtanen sanoo.

Epidemian pysäyttämiseksi perusterveydenhuolto olisi saatava kuntoon.

Katastrofia laajentaa se, että jopa joka kymmenes sairastuneista on terveydenhuollon ammattilainen. Heidän tartuntansa voitaisiin estää, jos terveysasemille saataisiin riittävästi suojavarusteita, kuten kumikäsineitä.

Seuraava uhka on nälänhätä, koska valtiot sulkevat Ebolan vuoksi lentoliikennettä ja rajojaan.

”Sadonkorjuu vaikeutuu liikkumisrajoitteiden takia, ruoan hinta nousee ja hamstraus lisääntyy”, Virtanen selittää.

Rokotteita Ebola-virusta vastaan on kehitteillä, mutta työ on hankalaa. Tätä ennen tauti on ollut harvinainen, ja virukset muuntautuvat nopeasti. Hanna Nohynek, ylilääkäri ja yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n rokotusohjelmayksiköstä sanoo, että rokotteen valmistamiseen ja testaamiseen menee yleensä vuosia.

”Jotta lääkeyhtiö lähtisi kehittelemään lääkettä tai rokotetta, sen pitäisi olla varma siitä, että tuotteelle löytyy ostajia.”

Länsi-Afrikassa jyllää Ebolan Zaire-viruskanta, jonka leviäminen ei näytä pysähtyvän. WHO ja teollisuus ovat tukeneet rokotteiden kehittämistä, ja myös lääkeviranomaiset ovat nopeuttaneet lupakäsittelyitä. Kaksi valmistajaa ovat jo aloittaneet Ebola-rokotteidensa kliiniset tutkimukset. WHO arvioi, että rokote olisi käyttövalmis vuoden loppuun mennessä.

Puolustusala rahoittajana

Usein paikallisiksi jäävät epidemiat unohtuvat.

Ebolan aiemmat epidemiat ovat olleet tällaisia. Uusin epidemia on erilainen, koska tauti on levinnyt useaan maahan ja voi levitä myös maailmanlaajuisesti.

Esimerkiksi SARS-keuhkokuume alkoi Etelä-Kiinasta vuonna 2002 ja levisi kymmeniin maihin lentomatkustajien välityksellä. Hi-virus levisi apinoista ihmisiin Afrikassa ja lopulta ympäri maailmaa, ja sen lääkitystä on tutkittu paljon.

Hyvän lääkityksen ansiosta hi-virus ei enää länsimaissa ole tappava. Rokotetta aidsiin ei kuitenkaan ole onnistuttu kehittämään, vaikka yrittäjiä ja rahaa on ollut paljon.

Kehitysmaissa on paljon sairauksia, jotka eivät kiinnosta länsimaisia lääketehtaita. Lääkkeet köyhille eivät tuota rahaa. THL:n tutkija Meri Koivusalo sanoo kuitenkin, että Ebola on eri asemassa kuin paikalliset epidemiat ja köyhien taudit.

”Ebola-virusta on pidetty turvallisuusriskinä paitsi kansanterveyden myös bioterrorismin kannalta.”

Tutkimukseen on siksi saatu rahaa myös puolustusviranomaisilta.

TEKSTI ELINA VENESMÄKI

KUVA AFP PHOTO/SIMON MAINA/MVPHOTOS

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

 

Seuraava uhka on nälänhätä, koska valtiot sulkevat Ebolan vuoksi rajojaan.

Lokakuu 3/2014