Jo muinaiset foinikialaiset purjehtivat Välimerellä, perustivat siirtokuntia ja kävivät kauppaa nykyisen Libanonin alueella. Tänään lähes jokaisella libanonilaisella perheellä on sukua Euroopassa, Afrikassa, Amerikassa tai Australiassa maastamuuton seurauksena.
Kaksi kolmasosaa maailman jadesta louhitaan Pohjois-Myanmarissa. Iso osa siitä salakuljetetaan rajan yli Kiinaan, jossa burmalaisesta vihreästä kivestä valmistetaan muiden muassa koruja ja koriste-esineitä.
Naiset harjoittelevat säännöllisesti nyrkkeilykerho Rhinon salilla Katangan slummissa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Treeni opettaa kurinalaisuutta ja itsepuolustustaitoja, jotka auttavat selviytymään vaativassa arjessa.
Akasiapuun pihka tunnetaan arabikumina, jota tarvitaan sakeuttamisaineena virvoitusjuomissa, makeisissa ja leivonnaisissa. Sitä käytetään myös lääkkeissä, maaleissa ja kosmetiikassa.
Nakivalen pakolaisleirillä Etelä-Ugandassa lapset käyvät koulua kojuissa, joiden sisäpilareihin on asennettu sateenkestäviä taulutietokoneita. Langaton verkkoyhteys toimii aurinkosähköllä.
Lapset ja äidit rokotetaan, koululaiset oppivat pesemään kätensä, kyläläiset saavat puhdasta juomavettä. Punaisen Ristin terveystyö tuottaa tulosta Malawissa.
Keskivertoetiopialainen kuluttaa vuodessa kolmisen kiloa muovia, josta osa on kertakäyttöisiä juomapulloja. Sadan miljoonan ihmisen maassa se tarkoittaa valtavasti muovijätettä, jota on alettu nyt kerätä ja käsitellä uusiomuovin raaka-aineeksi.
Bangladeshissa talous kasvaa ja väki vaurastuu. Samaan aikaan enemmistö maan väestöstä elää köyhyydessä maaseudulla tai kaupunkien slummeissa.
Mitä tarkoittaa kestävä kehitys ja miltä se näyttää? Viisi kenialaista kertoo muutoksista arjessaan ja ympäristössään.
Lukuisat mongolialaiset hankkivat elantonsa maan alla ja henkensä uhalla. Laittomissa hiilikaivoksissa työskentelee jopa 2 500 henkeä.