Riitta Saarinen

Raportti nostaa esiin Afganistanin naisten kokemukset

Naisjärjestöjen Keskusliiton tuore raportti Afganistanin naisten ääni – Suomen ja Afganistanin välinen yhteistyö afgaaninaisten silmin kertoo naisten vaikeasta nykytilanteesta maassaan. Lisäksi se osaltaan vastaa kysymykseen menikö Suomen aiempi tuki Afganistanille hukkaan?

Naisjärjestöjen Keskusliiton selvitys tarkastelee sitä, kuinka Afganistanin naisvaikuttajat kokivat Suomen onnistuneen kumppanina vuosien 2002–2021 aikana, jolloin Suomi käytti yli 430 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan Afganistanissa.

He näkevät Suomen pitkäjänteisenä kumppanina, joka aidosti kuuntelee heidän näkemyksiään.

”Kun haastattelin afgaaninaisia, oli heidän käsityksensä Suomesta ja tästä yhteistyöstä erittäin myönteinen. He näkevät Suomen pitkäjänteisenä kumppanina, joka aidosti kuuntelee heidän näkemyksiään, mikä ei ole mitenkään itsestään selvää edes eurooppalaisten kanssa. Suomen arvostus on suuri”, toteaa raportin kirjoittanut toimittaja Katri Merikallio.

”Vaikka tilanne maassa on muuttunut huomattavasti huonompaan suuntaan sen jälkeen, kun Talibanin nousi valtaan syksyllä 2021, ei Suomen työ naisten tasa-arvon edistämiseksi ole suinkaan mennyt hukkaan. Asenteisiin on tullut muutosta.”

Kahden vuosikymmenen aikana Suomi tuki muun muassa naispoliisien ja naistoimittajien koulutusta. Kaikessa työssä painotettiin sukupuolten tasa-arvon näkökulmaa.

Kaikkea kehitystä ei saa kitkettyä pois

Yksi keskeisiä tavoitteita oli alusta asti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantaminen. Suomi ohjasi tukea opetussektorille sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviin palveluihin.

”On vielä aikaista arvioida Afganistanissa saavutettujen positiivisten kehitystulosten kestävyyttä. Tiettyjä asioita, kuten koulutusta ja kokemusta vapaammasta yhteiskunnasta, ei kuitenkaan voi kitkeä pois”, toteaa raporin julkistamistilaisuudessa puhunut alivaltiosihteeri Pasi Hellman ulkoministeriöstä.

Afganistanissa saatiin tuloksia erityisesti koulutuksessa ja terveydessä

”Afganistanissa saatiin tuloksia erityisesti koulutuksessa ja terveydessä. YK:n kehitysohjelman mukaan tyttöjen osallistuminen alakoulutason opetukseen kasvoi parissa kymmenessä vuodessa lähes nollasta yli 2,5 miljoonaan. Oppilaista neljä kymmenestä oli tyttöjä. Naisten lukutaito kasvoi 13 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut laskivat merkittävästi.”

Myös naisten osallisuus ja toimijuus yhteiskunnassa vahvistui. Naisten osuus lähes 400 000 vahvuisesta virkakunnasta nousi yli 100 000:een vuoteen 2020 mennessä.

Pelkona, että naiset unohdetaan

Nyt afgaaninaisten asema on heikentynyt askel askeleelta viimeisen puolentoista vuoden aikana. Samaan aikaan ihmisoikeuksia puolustavien naisten pelkona on, että maailma unohtaa heidät muiden uutisten varjoon. He toivovat Suomelta konkreettisia toimia.

Moni Suomen kanssa yhteistyötä tehnyt nainen on nyt hengenvaarassa.

Moni Suomen kanssa yhteistyötä tehnyt nainen on nyt hengenvaarassa. Heihin kuuluu muun muassa naistoimittajia, joita Suomi koulutti vuosia kestäneessä Learning together -hankkeessa. Nämä naiset toivovat, että Suomi ottaisi käyttöön humanitaarisen viisumin. Ulko- ja sisäministeriö tekevätkin nyt yhteistyötä asian selvittämiseksi.

Toisekseen afgaaninaiset toivovat, että heidän asiaansa pidettäisiin aktiivisesti esillä YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Afganistaniin olisi luotava koko maan kattava ihmisoikeuksien monitorointi. Taliban voidaan saada vastuuseen vain luotettavan dokumentoinnin avulla.

Kolmanneksi naiset toivovat rahoitusta pienille, naisen asemaa vahvistaville kansalaisjärjestöhankkeille. He perustavat nyt pieniä oma-apuryhmiä, jotka tarvitsevat tukea.

Afganistanin Naisten ääni -raportti on valmistunut ulkoministeriön tuella. Suomi tukee myös edelleen ihmisiä Afganistanissa, lähinnä YK-järjestöjen kautta. Vuonna 2022 tuki oli 22,5 miljoonaa euroa.

Talibanin viimeisimmät kiellot koskevat tosin nyt myös naisten työskentelyä kansainvälisissä ja kansallisissa naisjärjestöissä, joten tuen kanavoiminen uhkaa käydä yhä vaikeammaksi.

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje