Ruoan tehotuotannolla on merkittäviä piilokustannuksia. Osa haitoista kohdistuu suoraan ihmisiin ja heijastuu aliravitsemuksena tai köyhyytenä, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön uusi raportti.
Globaalit ruokajärjestelmät tuottavat tehokkaasti ruokaa osalle ihmiskuntaa, mutta niillä on myös ei-toivottuja, piiloon jääviä vaikutuksia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn tuoreen raportin mukaan tällaiset kielteiset piilokustannukset leikkaavat yli 11 000 miljardia euroa eli lähes 10 prosenttia planeetan bruttokansantuotteesta.
Kielteisiä vaikutuksia syntyy muun muassa kasvihuonekaasu- ja typpipäästöistä sekä liiallisesta tai vääränlaisesta vesivarantojen ja maa-alueiden käytöstä. Osa haitoista kohdistuu suoraan ihmisiin. Ne näkyvät epäterveellisinä ruokatottumuksina, aliravitsemuksena ja köyhyytenä. Lähes kolme neljäsosaa taloudellisista tappioista johtuukin epäterveellisistä ruokavalioista ja niiden aiheuttamista kroonisista sairauksista ja tuotannollisista menetyksistä.
Jos ruoan hintaan lisättäisiin ulkoisten haittojen kustannukset, tehotuotettu ruoka olisi selvästi kalliimpaa kuin terveellinen ja ilmastokestävä ruoka.
Piilokustannukset vaihtelevat maittain
Ruoantuotannon piilokustannukset vaihtelevat suuresti maasta toiseen.
Matalatuloisissa maissa lähes puolet piiloon jäävistä kustannuksista liittyy köyhyyteen ja aliravitsemukseen. Kehittyvien maiden maanviljelijöillä ja karjankasvattajilla ei ole mahdollisuutta kasvattaa riittävästi ruokaa tai he eivät saa oikeudenmukaista korvausta tuotteistaan.
Matalan tulotason maissa ruokajärjestelmän piilokustannukset vastaavat peräti 27 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun korkean tulotason maissa osuus jää 8 prosenttiin.
Köyhien ja vauraiden maiden järjestelmät ovat usein sidoksissa toisiinsa, sanoi FAOn raporttia Wired-lehdelle esitellyt David Laborde. Esimerkiksi suklaata kulutetaan Euroopassa, mutta sen pääraaka-ainetta eli kaakaota tuotetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla.
Suklaan tuotantoketjun kielteiset vaikutukset vähenisivät, jos eurooppalaiset kuluttaisivat vähemmän suklaata, ja ohjaisivat suuremman osuuden tuotoista kaakaontuottajille. Tällöin eurooppalaisten terveys paranisi ja länsiafrikkalaisten kaakaonviljelijöiden tulot nousisivat, Laborde sanoi Wired-lehdelle.
