Irakin asiat alkavat olla meidän asioitamme

Tieto ei lisää tuskaa, vaan hälventää pelkoa. Onkin tervettä vähitellen huomata, että tapahtumat Bagdadissa voivat olla paikallisuutisia Lahdessa.

Ihmiset ovat kiinnostuneita asioista, joihin voi samastua. Usein samastuttavat asiat ovat lähellä. Kotimaan uutiset kiinnostavat, samoin lähimaiden käänteet. Sellainenkin, jos jollekulle suomalaiselle tapahtuu maailmalla jotain.

Osaamme eläytyä läheiseksi koettuihin asioihin. Suurin piirtein tätä tarkoittaa median käyttämä termi läheisyysperiaate.

Kun maailma käy yhä pienemmäksi, yhä moninaisemmat asiat voivat olla ”läheisiä”. Jo nyt näkee uutisia, joissa vaikkapa Irakin asioita käsitellään jututtamalla Suomessa asuvia irakilaisia. Bagdadin uutisista tulee paikallisuutisia Lahdessa, jos jonkun uuslahtelaisen elämä on pelissä. Monet Afganistaninkin tapahtumat vaikuttavat usean Suomessa asuvan perheen kohtaloon.

Ilmiötä vahvistaa se, että Suomessa on irakilais-suomalaisen rauhanvälittäjän Hussein al-Taeen ja venäläis-suomalaisen toimittajan Polina Kopylovan kaltaisia asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa meille muille suomalaisille, miten ja miksi maailma jossain muualla makaa niin kuin makaa. Kaksoiskansalaisilla on muita parempi näköala tulkata maailmoja toisilleen.

Ja sitten on uutisia, jotka liikkuvat maiden välillä – niin kuin vaikka tämä uutinen, jossa Irakin siirtolaisministeri pyytää ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset. Niistä alkaa olla vaikeaa sanoa, kuuluisivatko ne ulkomaan vai kotimaan osastoihin.

***

Tuttavani Helsingin Sanomissa vahvistaa, että muutkin ovat huomanneet maailman pienenemisen. Vuoden 2015 jälkeen Irak esimerkiksi on alkanut kiinnostaa suomalaisia aivan eri tavalla. Toimittajat näkevät tämän tilastoista: ennen uutisia Lähi-idästä ei luettu juuri lainkaan, nyt luetaan.

Kun maailma alkaa tulla luoksemme, se koetaan läheisemmäksi. Ymmärretään, että tapahtumat jossain muualla koskettavat meitäkin hyvin konkreettisesti, ja siksi se alkaa kiinnostaa. Se on hyvä, sillä tieto ei lisää tuskaa vaan vähentää pelkoa.

Kun lehdissä kirjoitetaan enemmän vaikkapa Irakista, se saattaa rohkaista yrityksiä kääntämään päätään siihen suuntaan. Jälleenrakennuksessa ja elpyvissä talouksissa esimerkiksi on paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

Olen aina pitänyt läheisyysperiaatetta ärsyttävänä ja rajoittavana ilmiönä, vaikka olen itsekin joutunut pelaamaan sen mukaan. Ja toimii se minullekin: minulla on ystäviä niin Lahdessa kuin Kabulissa. Minua kiinnostaa, mitä heille kuuluu.

Kotimaan uutisista, päivää. Kuva: Omar Chatriwala / CC BY-NC-ND 2.0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *