Lue näköislehti (PDF, 3,14 MB)

NRO 2 Toukokuu 2019

Sopeutuminen on se köyhä sukulainen

Kehitysmaiden on sopeuduttava ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kouluesimerkin tarjoavat Mosambik ja sen keskiosia maaliskuussa runnellut Idai-myrsky. Tarvitaan vain rahaa.

Haastattelu

Kehitys syntyy sisältäpäin

James A. Robinson on luonut Daron Acemoglun kanssa kehitysteorian, jonka ytimessä ovat instituutiot. Inklusiivisina ne ottavat kansalaiset mukaan yhteiskunnan toimintaan ja kannustavat toimeliaisuuteen. Ekstraktiivisina ne taas vievät kansalaisten työn tulokset ja käytännössä tukahduttavat kehityksen.

På svenska

Anpassning är den fattiga släktingen

Utvecklingsländerna måste anpassa sig till följderna av klimatförändringen. Ett skolexempel på det här är Moçambique och cyklonen Idai som skövlade landets inre delar i mars. Det enda som behövs är pengar.

På svenska

Utveckling uppstår inifrån

James A. Robinson har tillsammans med Daron Acemoglu skapat en utvecklingsteori som ställer institutionerna i centrum. När de är inkluderande involverar de medborgarna i samhällets verksamhet och uppmuntrar till aktivitet. När de däremot är extraherande tar de resultaten av medborgarnas arbete och hämmar i praktiken all utveckling.

Peltitalo pukeutuu hiekkaan

Ennen Etelä-Afrikassa pyrittiin hökkelialueista eroon, mutta nykyään niitä kunnostetaan. Kapkaupungissa kokeillaan hiekkataloja.

På svenska

Vattentåligt ris

Över hälften av världens befolkning lever i stor utsträckning på ris. På Filippinerna utvecklar man rissorter som tål följderna av klimatförändringen: översvämningar, torka och försaltning av jorden.

Ajankuva

Musta kulta palaa

Lukuisat mongolialaiset hankkivat elantonsa maan alla ja henkensä uhalla. Laittomissa hiilikaivoksissa työskentelee jopa 2 500 henkeä.

Vedenkestävää riisiä

Riisi ruokkii yli puolet maailman väestöstä. Filippiineillä kehitetään lajikkeita, jotka sietävät ilmastonmuutoksen seurauksia: tulvia, kuivuutta ja maan suolaantumista.

På svenska

Det började med en hög tegel

Företaget ska generera något gott för samhället utöver vinsten, anser Johanna Hamro-Drotz, verkställande direktör för Sinituote. Hon startade ett privat utvecklingssamarbetesprojekt och lärde sig genom att göra.

Vapaalla

Etiopian rytmi tarttuu

Addis Abeban sydämessä on Fendika-klubi. Siellä ensikertalainen kohtaa klubin sielun ja isännän sekä afrikkalaista identiteettiään etsivän lontoolaisnaisen – ja tuntee itsekin olonsa kotoisaksi.

Haastattelu

Ensin oli kasa tiiliä

Yrityksen pitää tuottaa yhteiskunnalle muutakin hyvää kuin voittoa, uskoo Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz. Hän käynnisti yksityisen kehitysyhteistyöhankkeen ja oppi tekemällä.

Sarjakuva

Vallankumous jatkuu

Maanantaina 8. huhtikuuta 22-vuotias arkkitehtiopiskelija Alaa Salah kipusi auton katolle armeijan päämajan edessä Sudanin pääkaupungissa Khartumissa. Hän oli juuri lausumassa taisteluhenkistä runoa, kun niin ikään khartumilainen nuori nainen otti hänestä kännykällään kuvan.

Pinnalla

Yritysveroille etsitään uusia malleja

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD haluaa mullistaa kansainvälisen yritysverotuksen. Tulevaisuudessa yrityksiä ehkä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena ja verot jyvitetään eri toimintamaihin.

På svenska

Fatta rytmen i Etiopien

I hjärtat av Addis Abeba ligger klubben Fendika. Där möter en nykomling klubbens själ och värd samt en kvinna från London i jakt på sin afrikanska identitet – och känner sig också själv hemmastadd.

Pääkirjoitus

Ikkunasta näkyy maailma

Vuonna 1969 ulkoministeriö julkaisi ensimmäisen Suomen kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä kertovan lehden. Kehitysyhteistyö tiedotti uudesta ulkopolitiikan alueesta: paljonko rahaa käytetään, mihin, missä ja keiden kanssa?