Pääkuva: Sofi Lundin

Moottoripyörällä kulkeva nainen on harvinainen näky Sansbarilla. Habiba Suleiman ei aja huvikseen,
vaan kiertää mootoripyörällään malariapotilaiden luona.

Sansibarilla malariaa torjutaan moottoripyöräilevillä kenttähoitajilla

Moottoripyöräilevät kenttätyöntekijät, joilla on mukanaan tarvittavat lääkkeet, älypuhelin ja tablettitietokone, ovat osoittautunet tehokkaaksi aseeksi malarian torjunnassa Tansaniaan kuuluvalla Sansibarin saarella.

Hän polkaisee moottorin käytiin. Pakoputkesta pölähtää musta paksu savu.

Habiba Suleiman Seif, 32, kaivaa esille kännykkänsä ja lukee viimeisimmät tekstiviestit. Shakanin kylän terveysasema raportoi tekstiviestillä malariapotilaasta. Habiba kiiruhtaa terveysasemalle saamaan lisätietoja malariatartunnan saaneesta. Tämän jälkeen hän ajaa moottoripyörällään potilaan kotiin.

Moottoripyörällä, malarialääkkeillä, tablettitietokoneella ja malarian torjuntaan räätälöidyllä mobiilisovelluksella varustettu Habiba kiertää malariapotilaiden koteja. Kotikäynneillä hän pyrkii estämään tartunnan leviämisen ja tekee malariatestejä sairastuneen perheenjäsenille.

Habiba on Malaria Surveillance Officer, malariaseurantavirkailija.

”2000-luvun puolivälissä noin puolet koululaisista kantoi malariaa. Saimme paljon puheluita opettajilta, jotka tarvitsivat apua oppilaille, jotka olivat menneet malariasta tajuttomaksi koulussa”, Sansibarin malariantorjuntaohjelman johtaja Abdul Suleiman Ali sanoo.

Nyt taudin esiintyvyys väestössä on laskenut 40 prosentista noin 0,003 prosenttiin.

Suleiman Ali on työskennellyt ohjelman johdossa jo yli kaksikymmentä vuotta.

Kotikäynneillä Habiba tekee malariatestit kaikille malariapotilaan perheenjäsenille ja antaa valistusta taudista. Sofi Lundin

Hän kertoo, että erityisesti torjunta-aineilla kyllästettyjen hyttysverkkojen jakaminen, tehokkaat hyttyskarkotteet sekä kenttätyöntekijöiden ja lääkintähenkilöstön kouluttaminen ovat olleet tärkeitä toimenpiteitä taistelussa malariaa vastaan.

”Tämä on kattava ohjelma. Koko yhteisö on otettu mukaan. Tärkeintä on ollut muuttaa ihmisten käsityksiä malariasta”, Suleiman Ali sanoo.

Panostuksia mobiilisovelluksiin

Habiba kaartaa pois päätieltä saviselle metsätielle. Pienen talon edessä istuu kymmenenvuotias Talib Ali. Hänellä on todettu terveysasemalla malaria. Nyt Habiba tekee malariatestit koko perheelle.

Testit osoittavat, että myös Alin pikkuveljellä on malaria. Habiba avaa tablettitietokoneensa ja kirjaa tiedon tietojärjestelmään.

”Data kulkee ilmassa nopeammin kuin hyttyset”, Habiba sanoo.

Vaikka Sansibarin malariantorjuntaan on luotu oma mobiilisovellus, kirjataan potilastietoja edelleen myös käsin. Sofi Lundin

Sovelluksen nimeksi on annettu Coconut Surveillance – kookospähkinäseuranta. Android-käyttöjärjestelmälle luotu mobiilisovellus auttaa kenttätyöntekijöitä rekisteröimään potilastiedot.

Järjestelmä hyödyntää myös tekstiviesti-ilmoituksia. Niitä käytetään kenttätyöntekijöiden tiedottamiseen ja johtamiseen.

Panostukset mobiiliteknologiaan ovat tuoneet tuloksia Sansibarilla. Vuosina 2012–2015 kenttätyöntekijät tekivät noin 10 000 kotikäyntiä ja 40 000 malariatestiä.

”Nyt pystymme tekemään tiiviimpää yhteistyötä eri terveysasemien kesken.  Tekstiviestijärjestelmä on nopea ja tehokas. Se on vaikuttanut merkittävästi siihen, että olemme päässeet työssämme näinkin pitkälle”, Habiba sanoo.

Joukon ainoa nainen

Moottoripyörällä ajava nainen on Sansibarilla harvinainen näky. Ihmisten päät kääntyvät, kun Habiba puikkelehtii eteenpäin.

Hän on malariantorjuntaohjelman ainoa naispuolinen kenttätyöntekijä. Kenttä koostuu 165 kylästä. Sansibarin malariantorjuntaohjelman 20 kenttätyöntekijän työalueeseen kuuluu käytännössä Sansibarin jokainen koti ja talo.

”Alussa mukana oli muitakin naisia kuin minä, mutta he lopettivat huomattuaan, kuinka raskasta tämä työ on. Pitkät päivät kentällä ovat vaativia. Tämä työ vaatii todellista kutsumusta ja kiinnostusta”, hän sanoo.

Ennenkin yritetty

Sansibar lähestyy malariaongelman lopullista ratkaisua. Tavoitteena on, että malaria on kitketty saarelta kokonaan vuoteen 2023 mennessä.

Malariaa vastaan on käyty taistelua Sansibarilla myös 1950- ja 1960-luvuilla. Ponnistelut epäonnistuivat. Epäonnistumista selvittäneet tutkimukset osoittivat yhdeksi syyksi, että malariaa levittäneet hyttyset kehittivät sietokyvyn hyönteismyrkyille. Epäonnistumiseen vaikutti myös hyönteisverkkojen heikko laatu.

Nyt läpimurto tuntuu olevan lähellä. Tästä antaa viitteitä muun muassa se, että Sansibarilla todetut malariatartunnat on saatu usein Sansibarin ulkopuolelta.

”Malariapotilaita on varsin vähän verrattuna tilanteeseen muutama vuosi sitten. Suurin osa malariatartunnan saaneista on saanut tartunnan muualta kuin Sansibarilta”, Kisaunin terveysaseman laboratoriohoitaja Hadidja Ali sanoo.

Matkustusaktiivisuus onkin yksi aihe, josta kenttätyöntekijä Habiba kysyy potilaiden luona.

”Meidän täytyy tietää, onko malariatartunta paikallinen vai onko se saatu muualta. Jos tartunnan lähde on Sansibarilla, meidän täytyy lähde löytää ja hoitaa”, Habiba sanoo.

Monia rahoituslähteitä

Malariantorjuntaohjelman taustalta löytyy monia tukijoita. Päävastuu ohjelmasta on kuitenkin saaren paikallishallinnolla.

Rahoitusta on saatu etenkin USA:sta (U.S. President’s Malaria Initiative) sekä Sveitsissä päämajaansa pitävästä The Global Fundista (The Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria).

Mukana on myös pohjoismaista tutkimuspanosta. Anders Björkman on infektiolääketieteen professori Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Hän on tutkinut malariaa pitkään ja on mukana myös Sansibarin malariantorjuntatyössä.

Hän on perustanut tutkimusryhmän, joka etsii keinoja vähentää malarian tarttuvuutta ja taudin aiheuttamaa kuolleisuutta.

Dagens Nyheterille antamassaan haastattelussa Björkman toteaa, että malariantorjunnassa tehokkaiksi keinoiksi on havaittu torjunta-aineilla käsitellyt hyttysverkot ja yhdistelmälääkityksen käyttö.

Yhdistelmälääkitystä tarvitaan etenkin silloin, jos malarialoinen on kehittänyt resistenssin tavanomaisia malarialääkkeitä vastaan. Yhdistelmälääkitys pohjautuu kiinalaisesta yrtistä eristettyyn artemisiiniin. Kiinalaiset ovat käyttäneet artemisiiniä malarian hoitoon vuosisatojen ajan.

Björkman korostaa myös malariaseurannan merkitystä.

”Sansibarin lapsikuolleisuus on onnistuttu puolittamaan malariaseurantaan kehitettyjen uusien työkalujen ansiosta”, Björkman sanoo.

Teksti: Sofi Lundin

Kirjoittaja on vapaa toimittaja

Ruotsinkielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt Aleksi Vienonen.