Monet Latinalaisen Amerikan valtiot halusivat 2000-luvun alussa kitkeä köyhyyttä hyödyntämällä luonnonvarojaan. Monet siinä onnistuivatkin mutta ympäristön ja alkuperäisväestön kustannuksella.
Pátzcuaron järven liepeillä Michoacánin osavaltiossa Meksikossa kasvoi aikoinaan maissia, tomaattia, kaakaota, erilaisia papuja ja monenlaisia chilejä.
Nyt samassa maisemassa kypsyy yksinomaan avokadoja, koska pohjoisessa rajanaapurissa Yhdysvalloissa on hullaannuttu avokadosta valmistettuun dippiseokseen guacamoleen. Kulutushuippu on alkuvuodesta amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelun Super Bowlin aikana: helmikuussa 2017 yhdysvaltalaiset ostivat 278 miljoonaa avokadoa, joista suurin osa oli kasvatettu juuri Michoacánissa.
Vaikka avokado on himoittua superruokaa, sen laajamittainen kasvatus ei ole ympäristölle harmitonta, muistuttaa toimittaja Andy Robinson kirjassaan Gold, Oil, and Avocados.
Avokado vaatii monin verroin enemmän vettä kuin monet muut viljelykasvit, ja jo nyt Pátzcuaron järven pinta on uhkaavasti laskenut. Avokadopuu ei myöskään johda sadevettä maaperään vaan haihduttaa sitä ilmaan, toisin kuin alueen luonnonvarainen mänty.
Samalla avokadon tieltä on raivattu metsää, ja harva pohtii, voisiko avokadon rinnalla kasvattaa jotain muuta hyötykasvia.
Michoacánissa avokadon kasvatus kuitenkin työllistää ja tarjoaa kaivattua toimeentuloa paikallisille pienviljelijöille, vaikkakaan tienestit eivät ole kummoiset. Viljelijä saa avokadokilosta dollarin, vaikka se myydään yhdysvaltalaisessa marketissa kahdeksalla dollarilla.
Lisäksi oman siivunsa viljelijän tuloista kerää järjestäytynyt rikollisuus, joka hallitsee Meksikon avokadobisnestä.
Köyhyys väheni mutta ilman kehitystä
Meksikolainen avokado on yksi esimerkki Latinalaisen Amerikan valtioiden yrityksistä hyötyä kotoperäisistä ruokakasveistaan ja muista luonnonvaroistaan maailmanmarkkinoilla. Andy Robinson tarinoi kirjassaan muiden muassa perulaisesta perunasta, bolivialaisesta litiumista ja venezuelalaisesta öljystä.
Moni vastavalittu johtaja oli vaalipuheissaan luvannut, ettei luonnonrikkauksilla enää tahkota voittoja monikansallisille suuryrityksille vaan tuotetaan hyvinvointia omille kansalaisille kestävästi.
Matkakuvauksissaan ja haastatteluissaan Robinson keskittyy 2000-luvun alkuun, jolloin useissa mantereen valtioissa elettiin niin sanottua vaaleanpunaisen hyökyaallon aikaa eli uuden vasemmiston nousua.
Moni vastavalittu johtaja oli vaalipuheissaan luvannut, ettei luonnonrikkauksilla enää tahkota voittoja monikansallisille suuryrityksille vaan tuotetaan hyvinvointia omille kansalaisille kestävästi. He halusivat kitkeä köyhyyttä valtiojohtoisilla maatalous-, energia- ja kaivoshankkeilla. Siihen taas tarvittiin ripeää talouskasvua.
Esimerkiksi Brasiliassa presidentti Lula Da Silva möi rautamalmia, soijaa ja naudanlihaa etenkin Kiinaan ja rahoitti vientituloilla lukuisia sosiaaliohjelmia, joista kuuluisimpana Bolsa Famíliaa.
Lulan toimet tunnetusti vähensivät köyhyyttä Brasiliassa mutta eivät juurikaan tuottaneet kokonaisvaltaista kehitystä ainakaan alueilla, joissa rautamalmia louhittiin, Robinson kirjoittaa.
Parán osavaltiossa Carajásin kunnassa henkeä kohden laskettu bruttokansantuote oli Brasilian korkein mutta elinajanodote alhaisin ja eriarvoisuus räikein. Yhä edelleen luonnonrikkauksien tuotot karkasivat kaivostyöläisiltä, ja jäljelle jäi vain peruuttamaton luonnontuho.
Robinson ei tuomitse Lulaa eikä hänen aikalaisiaan mutta ymmärtää myös, miksi he menettivät kannattajiaan. Talouskasvun tavoittelu osoittautui tärkeämmäksi kuin alkuperäiskansojen oikeus maahansa tai luonnon suojeleminen tuleville sukupolville.
Toisaalta hän muistuttaa, ettei nykytilanne Brasiliassa tai muuallakaan Latinalaisessa Amerikassa ole paljoakaan parantunut: metsät palavat, joet saastuvat – ja avokado valtaa maa-alaa muuallakin kuin Meksikossa.
Andy Robinson. Gold, Oil, And Avocados. A Recent History Of Latin America in Sixteen Commodities. Melville House, 2021.
Lue lisää: Latinalaisen Amerikan aktivisteille parempi turva – Escazú-sopimus astui voimaan
Lue lisää: Miksi Latinalainen Amerikka kuohuu?
