Ympäristö
Maailman väestönkasvuun voidaan vaikuttaa – tietokirja avaa väestöilmiöitä Suomessa ja maailmalla
Maailman väestönkasvu taittuu muutamassa vuosikymmenessä, jos vain lapset pääsevät kouluun ja naiset saavat lisääntymisterveyden neuvontaa ja palveluita.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa nettonolla ei tarkoita nollaa
Hallitusten ja yritysten on hylättävä viherpesustrategiansa kertaheitolla. Sen sijaan tarvitaan todellisia ratkaisuja ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi, kirjoittavat Maureen Santos ja Linda Schneider.
Meillä on vastuu ilmastopakolaisista
Hiilidioksidipäästömme eivät pysähdy valtioiden rajoille. Myöskään myötätuntomme ei pitäisi toimia niin, kirjoittaa ympäristötieteilijä Bill McKibben.
Luontokatoa torjutaan muuttamalla ihmisten ravitsemustottumuksia
Maapallo ei kestä nykyisenlaista kulutusta eikä väestönkasvua, kirjoittaa johtava tutkija Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Zimbabwessa jatkuva poliittinen sorto tuhoaa talouden lisäksi ympäristön
Olematon jätehuolto ja laiton kullankaivuu saastuttavat joet, järvet ja ihmisten juomaveden Zimbabwessa. Surkean ympäristöhallinnon seurauksista kärsivät myös sen naapurimaat eteläisessä Afrikassa, kirjoittaa kehityksen ja median asiantuntija Henry Munangatire.
Sijoittajat tavoittelevat kestävää kehitystä
Vaikuttavuussijoituksilta odotetaan taloudellista tuottoa sekä mitattavaa hyötyä ympäristölle ja yhteiskunnalle. Vielä sijoittaminen on mahdollista lähinnä alan ammattilaisille.
Koronapandemia on lisännyt muovin kulutusta ja jätettä
Vaihtoehtoja muoville tulisi etsiä vanhoista perinteistä ja uusista innovaatioista, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n Anna Soirinsuo.
Koronakriisi on luonnolle uhka, ei helpotus
Pahimmillaan koronapandemia kiihdyttää aikamme isoista ympäristökriiseistä molempia: ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa, Tiina Raevaara kirjoittaa.
Koronaroska valtaa meret
Koronapandemia on lisännyt muovisten kasvomaskien ja käsineiden käyttöä. Roskakorin sijaan ne päätyvät liian usein mereen.