Ympäristörikos kannattaa

Ympäristörikosten tuotot ovat suuret mutta kiinnijäämisen riski pieni.

Ympäristörikokset ovat ihmis-, ase- ja huumekaupan jälkeen tuottavinta rikollisuutta maailmassa. Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol ja YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioivat rikosten arvoksi 84–240 miljardia euroa vuodessa. Arvo kasvaa jopa seitsemän prosenttia vuodessa.

Arvokkainta on laiton puukauppa. Sen jälkeen merkittävimpiä ovat mineraalien laiton kauppa ja louhinta, laiton ja raportoimaton kalastus sekä vaarallisten aineiden hävittäminen esimerkiksi dumppaamalla ne käsittelemättä kehitysmaihin.

Uhanalaisten eläinten ja kasvilajien kauppa tuottaa rikollisille vuosittain arviolta 6,5 miljardia euroa.

Nykyään ympäristörikokset tunnustetaan mittavaksi kansainväliseksi ongelmaksi. Niitä varten ei ole kuitenkaan perustettu kansainvälistä oikeustuomioistuinta, vaan rikosten tutkinta ja tuomitseminen kuuluvat valtioille.

Kansainväliset sopimukset luovat raamit tiettyjen ympäristörikosten käsittelemiseksi. Esimerkiksi uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kauppaa säätelee ja rajoittaa kansainvälinen CITES-sopimus. Allekirjoittajavaltioiden pitää sisällyttää sopimuksen velvoitteet omaan lainsäädäntöönsä.

”Valtiot kuitenkin tulkitsevat eri tavoin kansainvälisiä sopimuksia lainsäädännössään”, huomauttaa kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista.

Viime vuosina yritykset ovat pyrkineet vähentämään raaka-ainekaupan laittomuuksia luomalla sertifiointijärjestelmiä. Puukaupan FSC-sertifikaatin tavoite on estää laittomat hakkuut ja uhanalaisten puulajikkeiden käyttö teollisuudessa.

Pirjatanniemi näkee sertifiointijärjestelmät hyvänä asiana.

”Esimerkiksi osa orkideoista on erittäin uhanalaisia, osa ei. Jälleenmyyjien ja kauppojen on lähes mahdotonta eritellä, mikä mukula on mitäkin lajiketta. Sertifiointi auttaa juuri tässä.”

TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN GRAFIIKKA JUHO HIILIVIRTA

Toukokuu 2/2017