Heidi Pelander

Miljoonat ihmiset tarvitsevat hätäapua Etiopiassa

Elokuun lopulla rikkoutunut tulitauko syventää humanitaarista kriisiä Etiopiassa. Avun perille saaminen on paikoin erittäin vaikeaa.

YK:n mukaan 20 miljoonaa etiopialaista on humanitaarisen avun varassa. Vain osaa heistä pystytään auttamaan.

20 miljoonaa etiopialaista on humanitaarisen avun varassa. Vain osaa heistä pystytään auttamaan.

”Maassa toimivat humanitaariset järjestöt ovat saavuttaneet noin 12 miljoonaa ihmistä esimerkiksi erilaisilla ruoka-avustuksilla. Eli on aika monta miljoonaa ihmistä, jotka eivät ole apua saaneet”, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski sanoo.

Hänen mukaansa inhimillistä hätää on ympäri maan ja sen syyt vaihtelevat. Sisällissodan väkivaltaisuudet ja turvattomuus vaikuttavat voimakkaimmin pohjoisen Tigrayssa ja sen naapurialueilla Afarissa ja Amharassa.

”Maan sisäisiä pakolaisia on tällä hetkellä 4,5 miljoonaa.”

Etiopiaa on monta vuotta riivannut myös ankara kuivuus, joka vaikuttaa Saarikosken mukaan rajuimmin maan eteläisissä osissa ja Afarin alueella. Maataloudesta elävä maa on kärsinyt jo vuosia ruokaturvan kriisistä, jota väkivaltaisuudet ja voimakas inflaatio ovat entisestään syventäneet.

Kaksi etiopialaista miestä aaltolevyistä ja kangaspaloista rakennetun talon edessä.
Etiopian Punaisen Ristin työntekijä Abdifatah puhuu kotinsa edustalla olevan Abdin kanssa. Abdi hyötyy Punaisen Ristin Somalin alueelle asentamista minipadoista, jotka hidastavat sadeveden valumaa ja estävät pintamaan eroosiota voimakkaiden sadekuurojen aikaan. Kuva: Amanuel Sileshi / IFRC

Käteisavustuksia ja pakolaisapua

Suomi on myöntänyt tänä vuonna Etiopialle 3,05 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Osa menee Etiopian kriisialueille Suomen pakolaisavun kautta, osa Punaisen Ristin kautta. Suomi on mukana myös EU:n Etiopialle myöntämässä humanitaarisessa rahoituksessa, joka on tänä vuonna 58,25 miljoonaa euroa.

Avun perille saaminen on hyvin haasteellista erityisesti sisällissodan runtelemassa Pohjois-Etiopiassa.

Suomi on myöntänyt tänä vuonna Etiopialle 3,05 miljoonaa euroa humanitaarista apua.

”Neuvottelut humanitaarisen avun perillepääsystä ovat olleet haastavia ja politisoituneita. Esimerkiksi YK ja EU ovat tehneet hartiavoimin töitä asiassa”, kertoo Lauratuulia Lehtinen, ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö.

Saarikosken mukaan Punainen Risti toimii Suomen rahoituksella Afarissa, jossa se jakaa ihmisille käteisavustuksia. Niiden turvin he voivat ostaa juuri sitä, mitä sillä hetkellä tarvitsevat – on se sitten ruokaa, karjaa tai työvälineitä.

”Näin annetaan päätösvalta ihmiselle itselleen ja samalla tuetaan paikallista taloutta.”

Punainen Risti on toimittanut Suomen rahoituksella myös hätäaputarpeita pakolaisleireille Amharassa, jonne monet Tigrayn alueen ihmiset ovat paenneet sisällissodan väkivaltaisuuksia. Lisäksi Suomi on tukenut Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa (ICRC).

”ICRC:n edustajat neuvottelevat konfliktin osapuolten kanssa pääsystä avuntarvitsijoiden luo Tigrayssa. He keskittyvät hätäavun ja vesihuollon lisäksi myös terveydenhuoltoon”, Saarikoski kertoo.

Etiopialainen nainen rautaharava kädessään. Taustalla muita ihmisiä.
Punaisen Ristin kouluttama vapaaehtoinen Dasoye hävittää kuollutta karjaa Etelä-Etiopian Moyalessa, Kenian rajan tuntumassa. Punainen Risti kouluttaa vapaaehtoisia hävittämään kuollutta karjaa vesipisteiden ja asumusten lähistöltä, jotta ihmisten terveys ei vaarantuisi. Kuva: Berhanu Gezahegn / Ethiopian Red Cross Society

Valtataistelu leimahti jälleen

Pohjois-Etiopian sisällissodan eli Tigrayn kriisin pääosapuolet ovat pääministeri Abiy Ahmedin johtama keskushallinto, Tigrayn kansan vapautusrintama (Tigray People’s Liberation Front, TPLF) sekä Etiopian keskushallintoa tukeva Eritrea.

Vuonna 2020 liekkiin leimahtaneen sodan taustalla on taistelu vallasta. Pääministeri Abiy on uudistanut maan poliittista järjestelmää kovalla kädellä. Se on johtanut perinteisesti huomattavaa valtaa käyttäneen TPLF:n aseman heikkenemiseen ja tilanteen kärjistymiseen sodaksi.

Vaikka sota loppuisikin, maan humanitaarinen tilanne jatkuu vaikeana pitkään.

Valoa sotaisaan tilanteeseen toi lähes viisi kuukautta kestänyt tulitauko. Se kuitenkin rikkoutui elokuun lopussa. Ulkoministeriön Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikön päällikön Jukka Pajarisen mukaan juuri nyt maan tulevaisuutta on erityisen vaikeaa ennustaa.

”Väkivaltaisuudet ovat eskaloituneet molemmin puolin hälyttävällä tavalla. Paikan päältä on vaikeaa saada mitään vahvistettua tietoa”, Pajarinen sanoo.

Vaikka sota loppuisikin, maan humanitaarinen tilanne jatkuu Pajarisen mukaan vaikeana pitkään. Samaa mieltä on Punaisen Ristin Saarikoski. Hän korostaa, että lisääntyvästä kuivuudesta johtuva ruokaturvakriisi on ollut tiedossa pitkään. Kuivuus ei ole katoamassa tulevaisuudessakaan.

”Tarvitaan pitkäkestoista työtä, jotta ihmiset sopeutuisivat ilmastonmuutokseen. Pitäisi vahvistaa etiopialaisten resilienssiä, jotta siellä ei jouduttaisi yhä uudelleen nälänhädän partaalle”, Saarikoski sanoo.

Lue lisää: Avuntarve Jemenissä jatkuu kriittisenä

Lue lisää: Venäjän hyökkäyssota ja korona ovat lisänneet ruokaturvattomuutta merkittävästi

Lue lisää: Addis Abeban uudistuessa köyhät nuoret jäivät tyhjän päälle

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje