Lue näköislehti

NRO 1 Maaliskuu 2020

Pääkirjoitus

Kehitysmaista viestiminen on kuin nuorallatanssia

Makeisvalmistaja Brunberg vaihtoi tunnetuimman tuotteensa nimen vuonna 2001. Siitä tuli ihan vain Suukko. Tätä kirjoittaessani yritys ilmoitti muuttavansa myös suukkopakettien kuvastoa. Tähän saakka pakettien kannessa on nähty stereotyyppisesti esitetty afrikkalaispari.

På svenska

Magistrar i pedagogik och utveckling

Tiina Kontinen leder det nya magisterprogrammet DEICO vid Jyväskylä universitet, som är gemensamt för utvecklingsforskning och pedagogiska vetenskaper. Över 120 studerande har sökt till utbildningen som börjar nästa höst.

På svenska

Stackars afrikaner och vita räddare

En forskare hoppas att utvecklingsorganisationerna i sin medelinsamling skulle undvika stereotypier och kändisar som står och snyftar åt nöden omkring sig. Organisationerna intygar att de redan gjort det i stor utsträckning.

Poistuuko köyhyys kokeellisella tutkimuksella?

Vuoden 2019 talousnobel myönnettiin kolmelle kokeellisen köyhyystutkimuksen uranuurtajalle. Kriitikoiden mukaan heidän lääketieteestä kopioimansa lähestymistapa ei kuitenkaan vähennä köyhyyttä.

Kolumni

Sukupuolten tasa-arvo edistyy

Pekingin toimintaohjelman ja YK:n turvaneuvoston 1325-päätöslauselman laatimisesta on kulunut tasavuosia. Ne avartavat yhä tyttöjen ja naisten toiveita, mahdollisuuksia ja valintoja, kirjoittaa Elina Nikulainen.

Essee

Miksi Latinalainen Amerikka kuohuu?

Viime syksynä protestien aalto pyyhkäisi yli Latinalaisen Amerikan. Valinta demokratian tai tasa-arvoisemman talouden välillä ei enää kelvannut, vaan mielenosoittajat vaativat molempia, kirjoittavat Anna Heikkinen ja Eija Ranta.

På svenska

Varför sjuder det i Latinamerika?

I fjol höstas svepte en protestvåg över Latinamerika. Överallt från Haiti i Karibien till Chile i Anderna marscherade folk på gatorna och krävde förändringar i sina samhällen. Att välja mellan demokrati eller en mer jämlik ekonomi dög inte längre – demonstraterna krävde bådadera.

Ajankuva

Etiopia kierrättää muovipulloja

Keskivertoetiopialainen kuluttaa vuodessa kolmisen kiloa muovia, josta osa on kertakäyttöisiä juomapulloja. Sadan miljoonan ihmisen maassa se tarkoittaa valtavasti muovijätettä, jota on alettu nyt kerätä ja käsitellä uusiomuovin raaka-aineeksi.