Lapsi- ja pakkoavioliittojen avulla yritetään epätoivoisesti pärjätä valtavassa nälkäkriisissä, jollaista ei ole itäisessä Afrikassa nähty 70 vuoteen.
Itäinen Afrikka on joutunut koville 2020-luvulla. Sitä ovat haurastuttaneet kulkusirkkalaumojen hyökkäykset, sisäiset konfliktit, koronapandemia ja Ukrainan sodan aiheuttama viljapula. Pahin vitsauksista lienee kuitenkin ilmastonmuutoksen voimistama kuivuus, jota on nyt jatkunut pari vuotta.
Itäisen Afrikan kuivuutta tarkkailevan EADW-palvelun mukaan etenkin Uganda, Etiopia, Etelä-Sudan, Somalia, Kenia ja Tansania kärsivät parhaillaan pahasta kuivuudesta. Maailman ilmatieteen järjestö WMO laskee, että vastaavaa kuivuutta ei ole alueella koettu 40 vuoteen.
YK:n lastenjärjestö Unicef varoitti kesäkuussa, että kuivuudella on vakavia seurauksia alueen lapsille.
Lapsi- ja pakkoavioliittojen yleistyessä myös tyttöjen sukuelinten silpominen lisääntyy, kun nuoria, jopa 12-vuotiaita tyttöjä valmistellaan avioliittoon.
Kun kuivuus vie elinkeinon, monessa perheessä on ryhdytty järjestämään tyttölapsia avioon. Näin toimitaan, jotta lapsen elinolosuhteet paranisivat ja perheessä asuvien elätettävien lasten määrä vähenisi.
Unicefin mukaan lapsiavioliittojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden sisällä. Esimerkiksi Etiopian pahiten kuivuudesta kärsineissä osavaltioissa lapsiavioliitot lisääntyivät 119 prosentilla tammi-huhtikuussa 2021 ja 2022.
Avioliitosta toivotaan myös myötäjäisiä, kuten rahaa, ruokaa tai karjaa. Kuivuus on kuitenkin vähentänyt myötäjäisten määrää, mikä luo entistä suuremman paineen naittaa yhä nuorempia tyttöjä.
Lapsi- ja pakkoavioliittojen yleistyessä myös tyttöjen sukuelinten silpominen lisääntyy, kun nuoria, jopa 12-vuotiaita tyttöjä valmistellaan avioliittoon.
Satoja tuhansia ajautumassa nälänhätään
Lapsi- ja pakkoavioliitot ovat osa laajaa humanitaarista katastrofia.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kuivuus on käynnistänyt Itä-Afrikan pahimman nälkäkriisin 70 vuoteen. Yli 50 miljoonan ihmisen ennustetaan kärsivän jonkinasteisesta välittömästä ruoanpuutteesta tämän vuoden aikana.
Kuivuuden oletetaan iskevän pahiten Somaliaan ja Etelä-Sudaniin, joissa noin 300 000 ihmisen pelätään nousevan ruokaturvattomuuden hälyttävimmälle eli viidennelle tasolle, jossa on äärimmäinen pula ruoasta.
Kun kuivuus pahenee, ihmiset lähtevät liikkeelle etsimään ruokaa ja toimeentuloa. Peräti neljäsosa maailman maiden sisäisistä siirtolaisista löytyy Etiopiasta, Somaliasta, Etelä-Sudanista ja Sudanista.
Pakolaisilla on harvoin puhdasta vettä käytössään. Terveyspalvelujen saatavuus on heikkoa ja hygienia olematonta. Osa väestöstä kärsii taudeista, kuten kolerasta ja tuhkarokosta.
Jo viides heikko sadekausi tulossa
Ennusteiden mukaan itäafrikkalaiset joutuvat odottamaan riittäviä sateita vielä pitkään.
Alueella on kaksi sadekautta vuodessa. Ensimmäinen kausi kestää maaliskuusta toukokuulle ja toinen lokakuusta joulukuulle. Jälkimmäisen sadekauden aikana useat maat saavat jopa 70 prosenttia vedestään.
Viimeiset neljä sadekautta ovat epäonnistuneet, eli vettä ei ole saatu riittävästi viljelyä tai karjankasvatusta varten. WMO ennustaa, että kuluvan vuoden jälkimmäinenkin sadekausi tulee epäonnistumaan.
Lue lisää: YK-järjestöt: Venäjän hyökkäyssota ja koronapandemia ovat lisänneet ruokaturvattomuutta merkittävästi
Lue lisää: Onko Afrikassa nälänhätä? Viisi vastausta liittyen nälkään maailmassa
